Hämeen maatalous- ja luomutilastot vuodelta 2019 julkaistu

TIEDOTE 11.6.2020

Hämäläisessä maataloudessa tuotanto vakaalla pohjalla, vaikka maatilojen määrä laskee
– Luomuala jatkaa kasvuaan, luomutuotteiden käyttö maakuntien julkiskeittiöissä hyvin vähäistä

Hämäläistä maataloutta ja luomutuotantoa kuvaavat tilastot vuodelta 2019 on nyt koottu kahteen tiiviiseen esitykseen: Hämeen maatalous 2019 ja Luomu Hämeessä 2019. Niistä käyvät ilmi mm. molempien maakuntien tilamääriä ja tuotantosuuntia koskevat eroavaisuudet. Lisäksi esityksiin on koottu kuntakohtaista tietoa tuotantomääristä ja eri kasvien tuotantoaloista.

Vuonna 2019 Hämeessä oli 3360 maatilaa, joista Kanta-Hämeen puolella 1832 ja Päijät-Hämeessä 1528. Luomutuotannossa oli 245 maatilaa. Vuoteen 2018 verrattuna tiloja oli Hämeessä 76 vähemmän. Vuosikymmenessä tilojen määrä on vähentynyt runsaalla viidenneksellä, mikä vastaa yleistä tilamäärän vähentymiskehitystä. Samanaikaisesti tilojen keskikoko on Hämeessä kasvanut 44 hehtaarista 55 hehtaariin. Koko maan keskiarvoon verrattuna hämäläistilat ovat noin 6 hehtaaria suurempia. Tilakoko kasvaa Hämeessä hieman muuta maata hitaammin. Luomutilat ovat keskimääräistä suurempia. Niiden keskikoko Hämeessä oli 63 hehtaaria vuonna 2019. Suurimmat luomutilat löytyvät Hattulasta ja Forssasta.

Maatalous on kasvintuotantovaltaista

Yli kaksikolmasosaa (73 %) tiloista harjoittaa päätuotantosuuntanaan kasvintuotantoa, näistä 65 % viljanviljelyä. Maakunnallisesti tarkasteltuna kasvintuotanto on päätuotantosuuntana Kanta-Hämeen puolella 75 % tiloista, Päijät-Hämeessä 71 % tiloista. Maidontuotannon osuus on tilalukumäärällä mitaten Päijät-Hämeessä hieman suurempi (11 %) kuin Kanta-Hämeessä (7 %). Sikatiloja on taas lähes kolminkertainen määrä Kanta-Hämeessä (17 kpl) verrattuna naapurimaakuntaan (6 kpl). Kananmunia tuotettiin Päijät-Hämeen puolella vain yhdellä tilalla, kun Kanta-Hämeessä siipikarjatuotantoa harjoittavia tiloja on 9 kpl.

Käytössä olevaa maatalousmaata oli Hämeessä 184 800 hehtaaria, josta 34 % on vuokrattu. Viljeltyala vuonna 2019 oli yhteensä 165 500 hehtaaria, kesantoala 18 200 hehtaaria. Luomuviljellyn pellon osuus oli 8,3 %. Päijät-Hämeen ykkönen oli Heinola, jossa peräti 18 % viljelyalasta oli jo luomussa. Kanta-Hämeessä kärkeä piti Riihimäki, jossa vastaava luku oli 16,4 %.

Kotieläintuotannon merkitys maatilojen tuloista edelleen suuri

Vaikka 2/3 alueen maatiloista harjoittaa päätuotantosuuntanaan kasvintuotantoa, kotieläintuotannon merkitys euromääräisesti tarkasteltuna on edelleen suuri. Yli puolet (53 %) maatilojen myyntituloista ovat peräisin kotieläintuotannosta. Maito on selvästi suurin tulonlähde, se vastaa myyntituloista 32 %. Maitotilojen määrä kuitenkin laskee Hämeessä joka vuosi. Vuoteen 2018 verrattuna laskua oli 6,7 %. Maidontuotanto väheni 3,4 %. Maitoa tuotettiin vuonna 2019 Hämeessä hieman yli 116 miljoonaa litraa. Hämeenlinna on Hämeen ELY-alueen suurin maitopitäjä. Maitoa tuotettiin kaupungissa lähes 25 miljoonaa litraa, mikä vastaa reilua viidennestä koko ELY:n maitomäärästä. Seuraavaksi suurinta maidontuotanto oli Orimattilassa, jossa tuotanto oli hieman yli 20 miljoonaa litraa. Iso maitopitäjä on myös Sysmä, jossa maitoa tuotettiin 12,5 miljoonaa litraa. Noin puolet Hämeen maidosta tuotetaan näissä kolmessa kunnassa. Samat kunnat pitävät kärkisijoja myös naudanlihantuotannossa, yhteensä kunnat tuottavat 1,2 miljoonaa kiloa naudanlihaa, mikä kattaa 36 % kaikesta Hämeen naudanlihantuotannosta. Naudanlihantuotannossa vähennystä edelliseen vuoteen oli vajaa 5 %.

Sianlihantuotanto on keskittynyt vahvasti Lounais-Hämeeseen. Yhteensä Lounais-Hämeessä tuotetaan 6,8 miljoonaa kiloa sianlihaa. Se on 62 % koko alueen vajaan 11 miljoonan kilon sianlihantuotannosta. Päijät-Hämeen puolella isointa sianlihantuotanto on Hollolassa, jossa tuotanto oli noin 1,2 miljoonaa kiloa. Lampaanlihaa Hämeen alueella tuotettiin vuonna 2019 noin 100 000 kiloa. Suurinta tuotanto oli Orimattilassa (22 557 kiloa), Heinolassa (14 337 kiloa) ja Tammelassa (10 413 kiloa).

Maakunnat yhdessä vahvoja mallasohran, kuminan ja porkkanan viljelyssä

Mallasohran viljelyssä Häme on Suomen toiseksi suurin tuotantoalue (yht. 20 100 ha), vain hieman pienempi kuin Varsinais-Suomi. Kunnittain mallasohran viljelyala oli vuonna 2019 suurin Hausjärvellä (3419 ha), Hollolassa (3183 ha) ja Orimattilassa (2797 ha). Kuminan viljelyala vuonna 2019 oli koko maassa suurinta Hämeen ELY:n alueella. Suurimmat kumina-alat viljeltiin Hausjärvellä (565 ha), Hollolassa (447 ha) ja Hämeenlinnassa (396 ha). Molempien kasvien viljelysuosio perustuu sopimustuotantoon, jota hallitsevat yritykset sijaitsevat hämäläismaakunnissa: Viking Malt Päijät-Hämeessä ja Trans Farm Kanta-Hämeessä. Porkkanan viljelyala on Suomessa Varsinais-Suomen ja Satakunnan jälkeen kolmanneksi suurinta Hämeen ELY:n alueella.

Luomutuotanto tarvitsee rinnalleen myös markkinoiden kasvua

Luomualan kasvu oli Hämeessä pitkään hidasta. Vuonna 2019 luomuviljelty peltoala kasvoi kuitenkin lähes viidenneksellä. Uusia luomusitoumuksia tehtiin huolimatta siitä, että viime vuonna tukijärjestelmän piiriin ei otettu uusia tiloja. Luomualan kasvun soisi kehittyvän samaan tahtiin markkinoiden kehityksen kanssa. Hämeen Ammattikorkeakoulun tekemän selvityksen mukaan Hämeen julkiskeittiöissä luomun käyttö on erittäin vähäistä.

Uusista ruokasektorin suuntaviivoista puhutaan tulevaisuusseminaareissa kesän jälkeen. Päijät-Hämeen seminaari järjestetään 13.8. klo 10:30-12:30 Nastolan Pajulahdessa ja Kanta-Hämeen seminaari 30.10. klo 9:30-12:00 Hämeenlinnassa. Lisätietoja ohjelmista löytyy täältä.

MTK Hämeen toteuttama Kanta- ja Päijät-Hämeen ruokaviesti-hanke on koonnut koosteiden tiedot pääosin Luonnonvarakeskuksen keväällä julkaisemista maatalouden rakennetta ja tuotantoa koskevista tilastoista. Maatalouden myyntitulotarkastelu perustuu Kantarin Rahavirta -dataan vuodelta 2018. Luomua koskevien tietojen lähteinä ovat Ruokaviraston vuosien 2018 ja 2019 luomutilastot sekä Hämeen Ammattikorkeakoulun Luomussa vara parempi-hankkeen teettämät selvitykset.

Lisätietoja:
Ohjelmapäällikkö Päivi Rönni
MTK Häme ry
Puh. 040 5634 074
Twitter @PRnni