Mallasohraa kolmannessa polvessa
Yli-Mäkelän tila

Yli-Mäkelän tilalla Lahden Renkomäessä viljellään ohraa, ruista, kevät- ja syysvehnää sekä öljykasveja. Tärkein viljelykasvi on mallasohra, jota tilalla tuotetaan jo kolmannessa, kohta neljännessä polvessa.

– Sotien jälkeen vaari rupesi myymään ohraa maltaaksi. Neljäs sukupolvi valmistuu pian Mustialan maatalousoppilaitoksesta, kertoo Heikki Mäkelä, Yli-Mäkelän tilan isäntä vuodesta 2006.

Tärkeä tekijä ohran valikoitumisessa viljelykasviksi on Viking Maltin mallastamo, jonka sopimusviljelytila Yli-Mäkelä on. Mallastamolle on matkaa Yli-Mäkelän tilan pelloilta traktorilla noin puolisen tuntia.
– On merkittävä taloudellinen etu, että vilja voidaan traktoreilla itse kuljettaa ostajalle, Heikki Mäkelä sanoo. Samalla periaatteella Mäkelä myy vehnän ja niinä vuosina kun ruista on viljelyssä myös rukiin Fazerin Lahden myllylle. Vaikka viljatilat ovat maailman mittaluokassa pieniä, jokaisella tilalla on omat kuivurinsa ja säilytystilat viljalle.

– Suomalaiselle viljanviljelylle on ominaista se, että viljan alkuperä on täysin jäljitettävissä. Toisin kuin muualla, Suomessa viljaa kuivataan tilojen omissa kuivureissa ja vilja säilytetään tiloilla. Tästä syystä jäljitettävyys on paremmalla tasolla kuin missään muualla maailmassa, Mäkelä kertoo. Kuivaamisen ansiosta suomalainen vilja on myös puhtaampaa kuin muualla.

Viljelyssä monta vaihetta

Ennen kuin viljan jyvä on muuttunut leiväksi, puurohiutaleeksi tai olueksi tapahtuu paljon asioita. Ensimmäinen tapahtuma ajoittuu aikaan, jolloin tulevan kesän siemenvilja vielä kasvaa pellossa. Maanviljelijä nimittäin tilaa seuraavan kesän lannoitteet usein jo edellisenä kesänä. Ajoissa toimimalla saa huojennusta hinnasta. Toinen askel on viljelysuunnitelmat, jotka yleensä tarkentuvat talven kuluessa. Ennen kuin vilja pääsee peltoon kasvamaan, siemenviljat peitataan tiloilla eli käsitellään muun muassa homeitiöiden ja viirutaudin torjunta-aineilla. Samalla joukkoon lisätään hiukan mangaania, typpeä ja fosforia.

– On tärkeätä, että kun jyvä herää sillä on ravinteet heti käytettävissään. Varsinkin mangaanin lisääminen tärkeä pelloilla, joilla on korkea pH, Mäkelä selvittää. Ennen kylvöjä peltoja on myös muokattava, kynnettävä ja äestettävä. Ja vasta äestyksen jälkeen päästään kylvämään. Mäkelän tilalla kylvöt kestävät hyvinkin kolmisen viikkoa. Jyvät itävät viikossa, jos maa on lämmin. Kylmässä maassa vilja nousee oraalle parin viikon kuluessa. Ohralajikkeista niin sanottu entsyymiohra on kiivas kasvutahdiltaan, kun taas esimerkiksi vehnä nousee rauhallisesti pintaan.

Kesä on kiireistä aikaa

Kylvöjen välissä täytyy hoitaa syysviljojen rikkakasviruiskutukset. Ensimmäiset ruiskutukset täytyy hoitaa ennen korrenkasvun alkua. Jos viljelyssä on öljykasveja, joutuu ruiskutuksia tekemään joinakin vuoisina jo ennen taimien pintaan nousua.

– Jos sattuu paha kirppa- ja kuoriaisvuosi, pahimmillaan joutuu ruiskuttamaan kuusikin kertaa, Mäkelä kertoo.
Vuonna 2017 vilja kasvoi hyvin, mutta tähkät eivät meinanneet valmistua. Mitä aikaisemmin vilja valmistuu, sitä pidempiä puintipäiviä voi tehdä.

– Suomalaiselle viljelylle on myös ominaista, että glyfosaatteja ei käytetä tuleennuttamaan viljaa. Jos glyfosaattia ruiskutettaisiin suoraan valmistuvalle tähkälle, iso osa jäisi siitä ruokaan, kertoo Heikki Mäkelä.

Viljelystä sovitaan keväällä

Viking Malt ostaa mallasohransa pääosin suoraan suorilta sopimusviljelijöiltään eli keväällä ennen kylvöjä sovitaan viljelijän kanssa viljeltävästä lajikkeesta ja määrästä.
– Viljelijä viljelee ohran viljelysopimuksen ehtojen mukaisesti, pui, kuivaa ja kunnostaa sadon ja lähettää siitä meille ennakkonäytteen analysoitavaksi. Mikäli näyte vastaa viljelysopimuksella asetettuja laatuvaatimuksia, se hyväksytään ja näytettä vastaava erä saa toimitusluvan, kertoo Viking Maltin viljanhankintapäällikkö Sanna Kivelä.

Mallasohraa viljellään Suomessa noin 100 000 hehtaarilla vuosittain. Mallasohran pääviljelyalueet ovat Häme, Uusimaa, Varsinais-Suomi ja Kaakkois-Suomi. Viking Malt käyttää vuosittain yli 100 000 tonnia kotimaisia mallasviljoja. Viking Maltin käyttämästä mallasohrasta noin 80 % tulee 100 kilometrin säteellä Lahdesta.

Mallastuksessa ohraa idätetään

Jotta ohrasta voi tehdä olutta, vilja mallastetaan. Mallastuksessa ohraa idätetään niin, että siihen muodostuu panimon mäskäysprosessin kannalta oleellisia entsyymejä. Mallas antaa oluelle aina makua ja väriä. Mallastus on kolmivaiheinen. Ensin ohraa liotetaan vuorokauden ajan, jolloin vilja kosteutuu ja samalla epäpuhtaudet peseytyvät pois. Liotuksen aikana jyviä myös hapetetaan.
Idätystä varten jyvät siirretään idätyslaareihin. Idätyksen aikana jyviä käännellään koneellisesti. Idätysvaihe kestää viidestä kuuteen vuorokautta.

Viimeinen vaihe on kuivaus, jossa mallas kuivataan säilyvään muotoon. Lämpötilan nouseminen tuottaa maltaaseen makua ja värejä, joita säädetään kuivauslämpötilalla ja kestolla. Kuivauksen lopuksi mallas jäähdytetään ja siitä poistetaan idut. Valmis, kuivattu mallas kuljetetaan panimolle, jossa mallas vielä jauhetaan ennen oluen valmistusta. Viking Maltin mallasta käytetään usean tunnetun oluen valmistamiseen. Myös useat pienpanimot, kuten Lammin Sahti käyttää Viking Maltin mallasta.

Teksti: Susanna Mattila