Lähiruokaa Asikkalasta
Viipurilaisen Kotileipomo

”Jos on lähtöisin ihan keskeltä metsää, syntyy tietynlainen kunnioitus omaa maaperää kohtaan jo ihan luonnostaan. Meidän leivällä on tarina ja olemme siitä ylpeitä.” Näin sanoo mainetta ja kunniaa lähiruokafilosofiallaan ja innovatiivisuudellaan pokannut yrittäjä Teppo, Tepi, Ylä-Hemmilä, Asikkalasta.

Matka alkaa Viipurilaisesta Kotileipomosta, jonka alkutaival alkoi itärajan takaa ja joka sodan melskeistä siirtyi Lahteen. Yritys on ollut vuodesta 1996 Ylä-Hemmilän perheen omistuksessa. Nykyisin leipomon tuotantotilat sekä sen yhteydessä toimiva myymälä ja kahvila sijaitsevat Asikkalan Vääksyssä. Muutto 100 000 asukkaan Lahdesta 8000 asukkaan maalaiskuntaan merkitsi paluuta sekä omille, että leivän raaka-aineen juurille. Leivän ympärille punoutuu kiehtova tarina kahden asikkalalaisen viljelijän ja paikallisen Vääksyn myllyn yhteistyöstä.

Tarina on myös osa Viipurilaisen Kotileipomon leipävallankumousta, joka on julistus paremman leipäkulttuurin puolesta. Sen ydinkohtia ovat juuri, aika, kädet, tuoreus, paikallisuus, jäljitettävyys ja perinteet. Hyvä leipä leivotaan aina juureen, maltilla ja ajan kanssa. Leipurin instrumentti ovat kädet, joita eivät koneet korvaa. Viipurilaisessa Kotileipomossa häärää oman perheen lisäksi parikymmentä tekijää. Leipä leivotaan aina myllytuoreista, Vääksyn Myllyn, jauhamista jauhoista. Kokemuksemme mukaan läheltä saamme parasta, summaa Teppo. Kuluttajan on tärkeä tietää, ketä on tuotteen takana ja kenelle raha jää. Paikallisuudella on iso merkitys alueen taloudelle. Se pitää pyörät pyörimässä. Toki maku on edelleen keskiössä ja lisäarvon liimaaminen päälle ei ilman sitä toimi.

Asikkalan Vesivehmaalla muun muassa leipävehnää ja ruista viljelevä Mikko Metsäkangas on toinen Viipurilaisen Kotileipomon sopimusviljelijöistä. Hänen mielestään tiivis yhteistyö on mahdollistanut vähän paremman tuottajahinnan ja koko ketjun arvostus on kasvanut. Jos asiakas haluaa tietää, mistä ruisleivän vilja on kotoisin, Viipurilainen Kotileipomo voi 100 prosentin varmuudella kertoa miltä tilalta ruis on peräisin ja pienellä lisäselvityksellä todennäköisesti jopa miltä peltolohkolta. Tätä on jäljitettävyys parhaimmillaan.

Perinteet lähtevät taas siitä, että leipää kunnioitetaan. Itsestään selvää on, että leipä pakataan aina paperipussiin eikä säilytetä väärin päin. Perinteet eivät kuitenkaan estä uudistumasta. Vuonna 2016 Viipurilainen Kotileipomo sai Vuoden Elintarvike-palkinnon uudella täysjyväkaurasta tehdyllä Puhti-kaurajauheella. Se oli startti uudenlaisille, kaurapohjaisille lifestyle-tuotteille, joiden tähtäin on alusta asti ollut kansainvälisillä markkinoilla. Näitä tuotteita varten luotiin uusi Oatlaws -kaurabrändi, joka pokkasi kultaa tämän vuoden alussa Lontoossa järjestetyssä, arvostetussa World Food Innovation -kilpailussa.

Teppo Ylä-Hemmilä sanoo, että suomalainen kaura on oikeasti kova juttu maailmalla. Lisäarvoa pitää kuitenkin rakentaa myös muun kuin puhtauden tai arktisuuden varaan. ”Meille se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että tuote puhuttaa omasta terveydestään kiinnostunutta asiakasta. Siinä pakkauksella ja brändillä on iso merkitys. Haluamme viestiä, että Oatlaws on siisti juttu, jossa on hyvä meininki.” Onneksi kaurabuumi on Suomessa hyvässä vedossa. Siistiä meininkiä riittää myös meille paikallisille.

Lähiruokaa Asikkalasta – kurkkaa Viipurilaisen Kotileipomon ja Vääksyn myllyn tarinaan täältä. 
Yhteistyössä Hämeenmaa.