Vanhasta maaseutuohjelmasta uuteen siirtymäkauden kautta

Vanhasta maaseutuohjelmasta uuteen siirtymäkauden kautta
– Tavoitteet toteutumassa, suurin huolenaihe sukupolvenvaihdosten hiipuminen

Muutama vuosi sitten oletimme, että vuoden 2020 lopulla olisi tulossa suuria muutoksia toimintaympäristöömme ja maatalouden tukijärjestelmiin ohjelmakauden vaihtumisen takia. Tilanne on kuitenkin poikkeuksellinen, koska siirrymme joustavasti siirtymäkaudelle vuosiksi 2021-2022 ja suurimmat muutokset tulevat vasta vuonna 2023.

Maaseutuohjelmalle asetetut tavoitteet saavutetaan monilta keskeisiltä osin ohjelmakauden loppuun mennessä. Esimerkiksi Hämeessä luomun viljelyala on lähes kaksinkertaistunut ohjelmakauden aikana. Myös elintarvikeyritysten investointeja on rahoitettu poikkeuksellisen paljon nykyisen ohjelmakauden kuluessa. Tämän lisäksi Hämeessä on ollut isoja merkittäviä investointeja (esim. Valio, Fazer, Viking Malt), jotka eivät mahdu maaseutuohjelman rahoitukseen. Kaikki investoinnit parantavat kuitenkin alueen maatilojen tuotantomahdollisuuksia.

Merkittävin huolenaihe maaseutuohjelman tavoitteissa liittyy maatilojen sukupolvenvaihdosten hiipumiseen sekä Hämeessä että valtakunnallisesti. Nuorten viljelijöiden aloitustukia myönnettiin Hämeessä 2000-luvun alkupuolella noin 70 kpl/v. Seuraavalla ohjelmakaudella 2007-2013 tukea myönnettiin noin 40 kpl/v. Nyt päättyvällä ohjelmakaudella määrä on ollut noin 20 kpl/v. Valtakunnan tasolla trendi on ollut samansuuntaista.

Uutta ohjelmakautta valmistellaan parhaillaan maa- ja metsätalousministeriössä eikä uudistuksesta ole tehty lopullisia päätöksiä EU:ssa. Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Pellervon taloustutkimuksen (PTT) tuoreen tutkimusraportin ”EU:n maatalouspolitiikka vuoden 2020 jälkeen ja Suomen maatalous” mukaan uudistuksesta ei näyttäisi seuraavan dramaattisia muutoksia Suomen maatalousmarkkinoille ja -tuotannolle. Jäsenmaat voivat kuitenkin jatkossa toteuttaa kunnianhimoisempaa ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa.

Edellä mainittu nuorten viljelijöiden määrän kehitys osoittaa, että maatalouden rakennekehitys tulee olemaan nopeaa ilman mitään erityistoimenpiteitä myös lähivuosikymmenten aikana. Kehityssuunnalla tulee olemaan merkitystä maaseudun elinvoimaisuuteen, mutta sillä voi olla vaikutusta myös tulevien vuosien maatalouspolitiikkaan. Toisaalta kehitys voi merkittävästi parantaa tulevaisuudessa jatkavien tilojen toimintaedellytyksiä. Jotta maatalouden tuotantomäärät pysyisivät nykyisellä tasolla, jatkavien maatilojen olisi kuitenkin oltava kasvuhakuisia ja varauduttava koko ajan tekemään merkittäviä laajenemisinvestointeja pitäen samalla huolta järkevästä kustannusrakenteesta.

Syksyn aikana olemme kiihdyttäneet uuden ohjelmakauden alueellista valmistelua. Järjestimme älykkäät maaseudut tilaisuuden verkossa ja parhaillaan olemme käynnistämässä neljän teemaryhmän työtä. Teemaryhmät kattavat ruokasektorin (maatalous, elintarvikeyritykset, ruokajärjestelmä), maaseudun palvelusektorin (matkailuala, hyvinvointiala, muu palvelusektori, palveluinnovaatiot ym.), luonnonvarojen kestävään käyttöön perustuvan toiminnan (biotalous, elinkeinot, yritykset, ympäristö, uusiutuva energia ym.) sekä asumisen maaseudulla (monipaikkaisuus, infra, liikkuminen, ympäristö, yhteisöllisyys ym.). Ryhmien työ on herättänyt positiivista kiinnostusta ja osallistumishalukkuutta on laajasti sidosryhmissämme. Toivottavasti saamme mahdollisimman paljon hyviä ideoita ja näkökulmia tulevaisuuden hämäläisen maatalouden ja maaseudun kehittämiseksi. Ainakin viime aikoina alkutuotannon sekä maaseudun tarjoamien mahdollisuuksien (esim. monipaikkaisuus, kotimaan matkailu, luontomatkailu, ym.) arvostus on noussut. Toivottavasti sama kehitys jatkuu Hämeessä, kun palaamme joskus ensi vuonna normaaliaikaan.

Kari Kivikko

Maaseutuyksikön päällikkö
Hämeen ELY-keskus