Tuottajat ja tarinat

Kattilassa porisee juustomassa. Emäntä valmistaa grillijuustoa. Isäntä istuu tietokoneen ääressä ja opiskelee, meneillään on Valion koulutus hiilijalanjäljen pienentämisestä. Tällainen on nykyaikainen työpäivä Perttulan tilalla. Todennäköisesti toisenlaista oli 1950-luvulla, kun tilalle rakennettiin navetta.

Kinnarin tilalla Hollolassa on viljelty eri viljalajeja vuodesta 1667. Niin tehdään yhä, 14 sukupolvea myöhemmin. Isoja ja rohkeita muutoksia on kuitenkin tehty matkan varrella vuosisadasta toiseen, viimeisimpänä keskittyminen kauraan. Maaliskuussa Kinnarin tilalla alkaa pyöriä isäntä-Teemun suunnittelema uusi kauramylly.

Hikiän tuottaa ja myy maailmalle puhtainta ja korkealuokkaisinta hunajaa ja propolista. Liiketoiminta keskittyy tällä hetkellä pääasiassa Aasiaan sekä Keski- ja Kauko-Itään, mutta tavoitteena tulevaisuudessa on laajentaa myyntiä myös Eurooppaan. Pelkkää bisnestä hunajan tuottaminen ei kuitenkaan ole. Yrityksellä on vahvat arvot ja tavoitteet mehiläisten ja luonnon pelastamisessa.

Pekkolan tilan kesän 2020 huippujuttu ja uutuustuote oli ehdottomasti Bäätelö, eli tutummin omasta lampaanmaidosta valmistettu jäätelö. Tätä vielä melko tuntematonta herkkua valmistettiin kesän 2020 sesonkiin nyt ensimmäistä kertaa, yhteistyössä Sarkasen tilan kanssa, ja se sai heti loistavan vastaanoton - eikä ihme, onhan Bäätelö pehmeän täyteläinen, ja se vie kielen kertakaikkisesti mennessään!

Ari ja Maarit Ojamäki ovat viljelleet Ojamäen tilaa Lammilla vuodesta 2010. Tila on Ari Ojamäen kotitila, jossa on viljelty perunaa vuodesta 1970, joten vankka kokemus perunanviljelystä kulkee suvussa. Tänä vuonna perunaa on yli 60 hehtaarin alalla. Tilalta voi ostaa multaperunaa, mitä löytää myös ympäri vuoden lähialueen kaupoista Lähiperuna nimellä. 

Hämeenkosken Huljalassa Ylisen Viipurintien varresta aukeaa maisema Huljalan Tupala nimiselle tilalle, joka on ollut Laura ja Mika Hämäläisen suvun hallinnassa ainakin vuodesta 1724. Tilan kyytöt tekevät tärkeää työtä laiduntamalla tilan perinnebiotooppeja, jotka ovat maamme uhanalaisimpia luontotyyppejä.

Vuonna 2011 sukupolvenvaihdoksen kokenut Nikkarin Maatila on siirtymässä luomuun vuonna 2020 Viljelijä Saara Kukkosen päätöksestä. Suku on viljellyt tilaa jo vuodesta 1745 saakka.

Jos on lähtöisin ihan keskeltä metsää, syntyy tietynlainen kunnioitus omaa maaperää kohtaan jo ihan luonnostaan. Meidän leivällä on tarina ja olemme siitä ylpeitä. Näin sanoo mainetta ja kunniaa lähiruokafilosofiallaan ja innovatiivisuudellaan pokannut yrittäjä Teppo, Tepi, Ylä-Hemmilä, Asikkalasta.

Sotien jälkeen vaari rupesi myymään ohraa maltaaksi. Neljäs sukupolvi valmistuu pian Mustialan maatalousoppilaitoksesta, kertoo Heikki Mäkelä, Lahdessa sijaitsevan Yli-Mäkelän tilan isäntä vuodesta 2006.

Kärkölän Järvelässä sijaitseva Aliniityn tilan kehityksen kulmakivinä ovat olleet tilallisten Tomi Kivistön ja Jaana Tolosen mukaan omat arvot; eettisyys, halu tuottaa puhdasta ja maukasta lihaa ja eläimien kunnioitus sekä samalla työllistää itse itsensä.

Yksi isoista haaveistani on, että meillä olisi monipuolinen tila ja että toiminta olisi kannattavaa. Toisaalta toivon ja toisaalta pelkään, että lapseni innostuvat jatkamaan tilan toimintaa. Mutta nyt meillä on ainakin hyvä alku, josta marjatilaa on hyvä kehittää eteenpäin, Outi Koskinen miettii.

Vuodesta 1722 toiminut Pelto-Seppälän tila sijaitsee Lopen Hunsalassa korkealla mäellä, joka on todennäköisesti ollut saari, aikana, jolloin vedenpinta oli useita kymmeniä metrejä nykyistä korkeammalla. Tänä päivänä tilalla asuu kolme sukupolvea, jotka ovat kaikki tiiviisti mukana tilan jokapäiväisessä toiminnassa.

Kinnari on 350 vuotta vanha sukutila, joka sijaitsee Hollolan Vesalassa, viljavainioiden keskellä. Isäntäparin unelmana on säilyttää Kinnarin tila elinvoimaisena sukupolvilta toisille ja toimia osana arvokasta suomalaista puhdasta elintarvikeketjua.