Ruokaviesti -hankekyselyn tuloksia
Ruokaviesti -hanke toteutti marraskuussa 2021 kyselyn, jonka avulla haluttiin kartoittaa vastaajien mielipidettä siitä, miten hanke on onnistunut tavoitteissaan ja kuinka ruokasektorin koordinaatiotyötä tulisi vastaajien mielestä jatkaa tulevaisuudessa.
Kysely lähetettiin kumppaneille, kehittäjille ja muille sidosryhmille, kuten Avoimet maatilat tapahtumaan osallistuneille kohteille. Vastauksia saatiin 24 kpl, joista yhdeksän vastaajaa oli MTK Hämeen jäseniä. Iältään vastaajat jakaantuivat tasaisesti 30-60 vuotiaisiin henkilöihin.
Ruokaviesti -hankkeen tehtävänä on ollut edistää Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien ruokasektorin tunnettuutta, kehitystä sekä yhteistä tekemistä monipuolisen tiedotuksen sekä erilaisten tilaisuuksien ja tapahtumien kautta. Samalla on tuotettu suuntaviivat Kanta- ja Päijät-Hämeen tulevaisuuden ruokatuotannon kasvulle ja kehittymiselle vuoteen 2030.
Maaseuturahoitteinen hanke on jatkunut vuodesta 2019 ja jatkuu vielä vuoden 2022 loppuun. Hanke tunnetaan Kasvua Hämeessä, Taste of Häme ja Avoimet maatilat -brändeistään.
Ruokaviesti -hankkeen viestinnästä
Kysyttäessä kuinka tuttua Ruokaviesti hankkeen toiminta on, vastaajista yli 80 %:a ilmoitti sen olevan todella tuttua tai tuttua ja vain muutama vastaajista ilmoitti, ettei tunne hankkeen toimintaa. Myös suuri osa vastaajista (83 %:a) oli osallistunut itse hankkeen toimenpiteisiin viimeisen kahden vuoden aikana. Lähes puolet vastaajista oli ollut mukana Avoimet maatilat tapahtumassa. Yhteistyötä oli tehty myös ruokastrategiatyön tiimoilta sekä muuna viestintäyhteistyönä, kuten tiedon jakamista somessa, blogikirjoituksia, tiedon välittämistä hakkeelle jne.
Ruokaviesti -hankkeen viestintäkanavista aktiivisimmin vastaajien keskuudessa seurattiin Kasvua Hämeessä uutiskirjettä ja Facebook kanavaa (molemmilla yhdeksän mainintaa), myös Kasvua Hämeessä verkkosivut ja Taste of Häme Facebook kanava olivat aktiivisessa seurannassa. Vähiten seurattiin Kasvua Hämeessä Twitter -tiliä. Tässä kysymyksessä vastauksien luotettavuutta heikensi se, ettei kysymykseen päässyt valitsemaan alkuun useampaa vaihtoehtoa.
Hankkeen viestinnässä onnistuneimpana pidettiin kuluttajille suunnattuja kampanjoita, jotka keräsivät 18 mainintaa. Lisäksi onnistuneena pidettiin muun muassa hämäläisen ruuan tietopaketteja, viljelijätuki-infoja sekä ruokatarinoita. Nämä keräsivät yhteensä 13 mainintaa. Kysyttäessä mitä jäätiin kaipaamaan, saatiin vastauksia vain yksi, jossa toivottiin hankkeelta enemmän alkutuotantoon liittyvää viestintää.
Ruokasektorin kehittäminen tulevaisuudessa
Kysyttäessä tulisiko Hämeessä olla ruokasektorin kehittämistyötä koordinoiva verkosto myös tulevaisuudessa, vastaajista 95 prosenttia ilmoitti kyllä. Vain yksi vastaajista ilmoitti, ettei osaa sanoa. Vastaajien mielestä yhteistyössä on voimaa, se lisää intoa ja mahdollisuuksia. Myös informaation jakamista, sekä sisäisesti että ulkoisesti pidettiin tärkeänä, sekä sitä, että joku tietää mitä kaikkea on meneillään.
Myös ruokamatkailun edistämistä ja kestävää lähiruokaa koettiin parhaiten tuotavan esille yhteistyön avulla. Vastaajat myös kokivat, ettei melko valmista toimintamallia kannata tässä kohtaa romuttaa, ja että vain yhteistyötä tekemällä voidaan säästää kaikkien resursseja ja estää päällekkäistä toimintaa. Vastauksissa tuli esiin toive siitä, että myös tulevaisuudessa tulisi kahden maakunnan toimijoiden osaaminen ja synergiat hyödyntää ruokasektorin kehittämistyössä.
Kysyttäessä kuka yhteistyössä tulisi olla mukana, vastaajat kokivat, että ruokasektorin kehittämistyössä tulisi olla mukana myös tulevaisuudessa laajasti eri toimijat, joita asia koskee. Suurin osa koki, että MTK Häme olisi edelleen luontainen veturi yhteistyölle, koska se tuntee jo valmiiksi monipuolisesti toimijakentän ja on ruuantuottajien edunvalvoja. Toisena ehdotuksena oli Hämeen liitto, joka koettiin neutraaliksi tahoksi.
Verkoston tärkeimmiksi tehtäviksi esitettiin kotimaisen ruuan kysynnän ja arvostuksen edistäminen, yhteistyön edistäminen, kokemusten vaihto ja ylipäätänsä yhdessä tekeminen. Tärkeäksi koettiin myös tiedon välitys maatiloille, maatilojen ja tilamyymälöiden tuotteista ja palveluista viestiminen sekä ruokamatkailun edistäminen. Myös yhteinen tiedotus, hanketoimijatapaamiset ja yhteydenpito rahoittajiin, ympäristövastuullisuusasioiden ja arvoketjun nosto sekä vaikuttaminen koettiin tärkeäksi.
Tärkeimmiksi teemoiksi nostettiin vastauksissa alkutuotanto, ruokaketjun yhteistyön ja alan yrittäjyyden edistäminen, ruokamatkailu, positiivisen maaseutukuvan kehittäminen, ilmastonmuutos, puhtaat vedet ja elintarvikkeet sekä läpinäkyvä ruokaketju. Myös metsä- ja maatalouspuolen yhdistävää vuoropuhelua kaivattiin lisää.
Hankkeen vaikuttavuus
Ruokaviesti -hankkeen tavoitteena on ollut muun muassa vahvistaa Hämeen imagoa kiinnostavana ruokamaakuntana. Kaikista vastaajasta viisitoista (15) ilmoitti sen päässeen tähän tavoitteeseen, kahdeksan (8) ei osannut sanoa ja yksi vastaajista ilmoitti, ettei näin ollut tapahtunut. Avoimessa palautteessa hanke sai kiitosta Hämeen markkinoinnista nimenomaan ruokamaakuntana. Imagon vahvistumista on kuitenkin tämän vastaajan mukaan vaikeaa arvioida.
Kehitysehdotuksina toivottiin lisää teemapäiviä ja yhteistyötä peruskoulujen kanssa, yhteisten tuotteiden ja tuoteideoiden kehitystä, maa- ja metsätalouden entistä tiiviimpää yhteistyötä sekä entistäkin laajempaa yhteistyötä. Se mistä hankkeessa ollaan erityisten ylpeitä, on palaute, jossa annettiin kiitosta ”Tehrään meistä ny -numeroo” -asennemuutoksen eteenpäin viemisestä. Ollaan siis aidosti ylpeitä siitä, mitä ollaan tehty ja saatu aikaan, ja kerrotaan siitä myös eteenpäin.
Näillä eväin on hyvä jatkaa uuteen ja tällä erää viimeiseen Ruokaviesti -hankevuoteen.
Rauhallista Joulun aikaa ja Hyvää Uutta vuotta kaikille!
Lisätietoja:
Karita Toivanen
tiedottaja
karita.toivanen@mtk.fi
p. 040 723 8801