Luomutuotanto Hämeessä
Häme ei ole loistanut ykkösenä luomutuotannon tilastoissa – pikemminkin päinvastoin. Maataloudessa erikoistumiseen lähdettiin täällä varhain, ja kasvintuotantotilojen valikoimiin tulivat mm. sokerijuurikas, peruna, öljykasvit ja siementuotanto. Luomutuotannon tilastojen kärjessä ovat perinteisesti olleet maakunnat missä on vahvaa kotieläintuotantoa, ja nimenomaan karkearehun hyödyntäjiä.
Kotieläintuotanto on viime vuosina lisääntynyt Hämeessäkin voimakkaasti – emolehmätilat ovat suurelta osin siirtyneet luomutuotantoon, lisäystä on ollut myös lammaspuolella. Maidontuotannossa hyvin alkanutta kehitystä on jarruttanut meijereiden haluttomuus tehdä luomumaitosopimuksia.
Luomuhyväksyttyjen täydennyslannoitteiden laaja tarjonta on mahdollistanut tehokkaan luomutuotannon myös kasvitiloilla, ja pinta-alaa on voitu vapauttaa nurmen tuotannosta ”puimurikasveille”. Luomukasvitilojen viljelykierroista löytyy yhä useammin mm. mallasohraa, palkokasveja tai vehnää. Mansikan viljelyala on Hämeessä Suomen suurimpia. REKO-myynti on mahdollistanut monipuolisen toiminnan ja pienempien erien markkinoinnin. Maakunnan sijainti onkin otollinen suoramyynnille sekä erilaisten elämyspalvelujen tarjoamiselle. Jo ensi keväänä on toiveita saada hämäläistä luomuparsaa kevään juhliin.
Oman haasteensa luomuviljelyyn tuo kasvinsuojelu ja nimenomaan rikkakasvien hallinta. Maalajit alueella ja jopa peruslohkoittain vaihtelevat paljon. Kevyillä mailla myös siemenrikkojen torjuntaan on panostettava, ja rikkaäes onkin yksi suosituimmista kimppakoneista. Hämeen viljavilla mailla pH on usein hyvinkin korkea esim. juurikastaustan vuoksi. Näillä lohkoilla mangaanin puute voi viedä kaurasadosta merkittävän osan. Osa luomuviljelijöistä mittauttaa rutiinisti kasvustosta ravinnepitoisuudet ja tekee tarvittaessa hivenruiskutukset. Aina on muistettava varmistaa, että tuote on luomuhyväksytty.
Luomuviljelystä on Hämeessäkin tullut jo yksi varteenotettava erikoistumisen muoto. Kehitystä tukee Mustialan maatalousoppilaitoksen siirtyminen luomutuotantoon keväällä 2018. HAMKin hallinnoimassa Luomussa vara parempi -hankkeessa tutkimus, koulutus ja neuvonta tekevät kiinteää yhteistyötä. LUKE hoitaa ammattitaidollaan luomulajikekokeet, ja ns. normaalien mittausten ja analyysien lisäksi lajikkeista mitataan myös juurten pituus. Tänä kesänä lajikkeista oli koeruuduilla sekä lannoitettu että lannoittamaton koejäsen. Mustialasta onkin muodostunut suosittu pienryhmien tapaamispaikka. Laajaan koe- ja kokeilutoimintaan on mahdollisuus tutustua alueella myös ”omin päin”.
Monenlaisia haasteita luomutuotannon kehittämisessä ja mm. satotasojen nostossa on edelleen. Tärkeää on saada tuotanto myös pysymään kysyntävetoisena, ja oleellista on, saadaanko esim. suurkeittiöt käyttämään enemmän luomutuotteita. Hämeessä luomutuotannon kehittämiseksi on koottu viljelijöiden ja alan toimijoiden kanssa yhdessä hämäläisen luomutuotannon tiekartta, siinä viitoitetaan luomun tietä kohti vuotta 2030.
On ollut ilo olla kehittämässä luomutuotantoa Hämeessä yhdessä aktiivisten viljelijöiden ja alueen muiden toimijoiden kanssa. Luomu on täällä ollut aina mukana kehittämishankkeissa, ja eri toimijoiden kiinteä yhteistyö on jo luonteva käytäntö.
Suotuisaa sadonkorjuuaikaa kaikille Hämeen viljelijöille,
Kaija Hinkkanen
Luomukasvintuotannon asiantuntija, ProAgria Etelä-Suomi