Lammin Sahti – rakkaudesta lajiin jo 50 vuotta
Lammin Sahti
Lammilla Kääriäisen perhe pitää maan vanhinta sahtipanimoa. Ensimmäinen sahtierä valmistui 75 litran saavissa, seuraava 200-litraisessa kuurnassa ja uusin kuurna on 2000-litrainen, käsinkoristeltu Tammelan osuusmeijerin entinen hapatetankki, joka on mainittu myös Guinnesin ennätystenkirjassa.
”Tästä se alkoi viitisenkymmentä vuotta sitten”, lausahtaa Lammin Sahdin perustaja Pekka Kääriäinen lapsuuskotinsa karjakeittiön pienen pyöreän pöydän ääressä. Vieressä seisoo pari metriä korkea, kuparinen viskipannu, joka edustaa uutta aikaa.
Pekka opetteli sahdin salat jo nuorena poikana 1970-luvulla naapurin Pentin opastuksella. Se oli 14-vuotiaasta jännää hommaa mäskin pyörittelyineen muuripadassa ja katajanoksien leikkuineen siiviläpohjaksi. Pentiltä Pekka sai aikanaan myös lainaksi ensimmäisen sahtisaavinsa. Se oli noin 75-litrainen ja veti 20-kilon säkillisen mallasta ja pari kiloa ruista. Käymiseen Pekka osti pullahiivaa kaupasta. Ensimmäinen oma keitos valmistui tässä samaisessa karjakeittiössä, joka yhä on Lammin Sahdin sydän.
Suomen vanhin toimiva pienpanimo
Kiinnostus sahtiin vain syveni vuosien myötä ja Helsingin kauppakorkeakoulussa Pekan gradu käsitteli – mitäpä muuta kuin – sahtia. Valmistuttuaan Pekka jatkoi sahdin parissa, aluksi vain harrastajaluontoisesti, sillä tiukka alkoholilainsäädäntö ei sallinut sen valmistamista myyntiin.
Päivätyökseen Pekka ja vaimonsa Sirpa Kääriäinen jatkoivat Pekan kotitilalla muun muassa porkkanoiden ja kiinankaalin kasvattamista ja niiden pakkaamista, kunnes Pekka sai vuonna 1987 Alkolta ensimmäisen kahden yrityksen joukossa luvat sahdin valmistamiseen myyntiin. Yrityksen Kääriäiset olivat perustaneet jo paria vuotta aiemmin toimilupia odotellessa, vuonna 1985.
Lammin Sahti on alansa vanhin ja kaikkiaan Suomen vanhin toimiva pienpanimo ja valmistaa noin kolmasosan virallisesta sahdista, keskimäärin 25 000 litraa vuodessa.
”Tätähän saa keitellä omiksi tarpeikseen kuka vaan, mutta luvallisia, sahtia myyviä valmistajia on Suomessa nykyisin vain viitisen kappalatta. Välillä oli kymmenkunta, mutta tämä on kuten pienpanimoala ylipäätään, eli tapahtuu aaltoliikettä”, Pekka kertoo.
Nousua ja laskua ja konkurssikin, mutta rakkaus säilynyt
Pariskunnan kolme lasta oppivat pienestä pitäen tuntemaan sahdinteon salat. Kolme vuotta sitten yrityksessä tehtiin sukupolvenvaihdos ja nykyisin Lammin Sahdin pääomistajat ovat lapset lentäjä Antti, seppä Jouni ja kahvilapäällikkö Annemari, jotka kaikki työskentelevät tavalla tai toisella Lammin Sahdin kehittämisen ja tuotteiden parissa. Lisäksi Lammin Sahdin osakkeista 25 prosenttia on pienosakkaiden käsissä.
”Lapset ovat nähneet yrittäjäelämän nousuja ja laskuja. Lammin Sahti oli aikanaan osakkaana Lappeenrannan Panimossa, joka meni konkurssiin, mutta siitäkin selvittiin lähes kuivin jaloin ja nyt yhtiö on kestävällä pohjalla, pääsi hyvin yli koronavuodestakin. 35 vuoden mittaan yritys on saatu siihen kuntoon, ettei kenenkään tarvitse enää viettää unettomia öitä”, Pekka toteaa ja jatkaa:
”Jos olisin valinnut työkseni muuta kuin sahdinteon, olisi elämä voinut olla helpompaa ja taloudellisesti kannattavampaa. Mutta kiinnostukseni sahtiin ja olueen on säilynyt ja olen tehnyt tätä työtä rakkaudesta lajiin.”
Sahtikulttuuria Suomessa ja maailmalla
Sahti on yhdenlaista olutta, maltaista keitettyä, suodattamatonta ja pastöroimatonta. Sitä valmistettiin aiemmin laajemminkin, mutta vähitellen muut juomat kuten paloviina ja rannikkoseudulla viini ja olut söivät siltä jalansijaa. Nykyisin sahtikulttuuri elää neljän maakunnan alueella: Etelä-Pohjanmaalla, Pohjois-Satakunnassa, Kanta-Hämeessä ja Päijät-Hämeessä, agraarisessa Sahti-Suomessa, kuten Pekka aluetta nimittää.
Pekka on perustanut Suomen Sahtiseuran ja on sen puheenjohtaja. Hän on hankkinut sahdille myös nimisuojan, joten sahtia voi valmistaa vain perinteen mukaisista raaka-aineista. Samantapaista sahtikulttuuria on ollut muuallakin maailmassa ja se on säilynyt aika vahvana Saarenmaalla, missä sitä tehdään nimellä koduõlu sekä Gotlannissa, missä se tunnetaan drikkuna.
Vaikka sahti on sinänsä maantieteellisesti suppean alueen juttu, se on tuonut Pekalle paljonkin kansainvälisiä kontakteja, mainetta ja kokemuksia. Paljon on kiinni omasta aktiivisuudesta ja verkostoitumisesta. Pekka tapaa alan ihmisiä Sahtiseuran kautta ja hän on tuttu näky maailman olutkilpailuissa tuomaroimassa. Etenkin Saksassa Pekka käy usein ja Lammin Sahdilla on Berliinissä varastokin. Nyt on valmisteilla astuminen ranskankielisten maiden markkinoille.
Kansainvälinen olutguru joi sahtia savusaunassa
Iso askel Lammin Sahdin maailmanmaineeseen oli brittiläisen olutkulttuurilegendan Michael Jacksonin vierailu Suomeen. Hän oli kuullut sahdista ja saapui Suomen olutvierailullaan 1990-luvulla myös Kääriäisten kotitilalle.
”Jackson halusi tulla tutustumaan. Lämmitimme hänelle rantaan savusaunan ja hän asui meillä kotona. Savusauna oli hänelle uusi, elämyksellinen kokemus. Siellä hän joi sahtiamme sahtihaarikasta saunan lämmössä, ja kävi uimassakin, ainakin nilkkoihin saakka.”
Sen jälkeen Pekka tapasi Michaelin useissakin oluttapahtumissa maailmalla ja Suomessa ja kävipä olutguru Lammillakin toistamiseen, tuomaroimassa Pekan aloittamia sahdin SM-kilpailuja, ja pääsi myös keittämään sahtia aidossa muuripadassa.
Pekalla on hyviä suhteita ympäri maailmaa ja hän on vienyt sahdin ilosanomaa esimerkiksi amerikkalaisiin panimoihin. Matkalaukussa Yhdysvaltoihin on kulkenut mäskäystä varten muun muassa Lammin metsien katajalastuja. Maailmanluokan kiinnostus sahtiin on Pekan mukaan Michael Jacksonin ansiota, sekä sahdin vahvan ja autenttisen tarinan synnyttämää.
”Suomalaisen sahdin ainesosat rukiineen ja katajoineen kiinnostavat maailmalla, sekä sahdin värikäs historiallinen tarina, sahtikulttuuri. Kun tekee brändiä ja vie sitä ulkomaille, pitää ymmärtää tarinan merkitys. Suomalainen rupeaa usein vain kehumaan suomalaista vettä, jota juoman valmistuksessa käytetään. Ei se kiinnosta ulkomaalaisia riittävästi, kyllä muuallakin on hyvää vettä.”
Sahti avaa kielenkannat
Sahti on itseoikeutetusti Lammin Sahdin johtotähti ja lippulaivatuote. Siitä yritys tunnetaan, mutta ehkä hieman yllättäen sahti ei kuitenkaan ole yrityksen pääasiallinen tulonlähde.
”Sahti on sesonkituote. Se on juhlajuoma, eikä aina voi juhlia. Myymme valtaosan sahdistamme kolmena kesäkuukautena tapahtumissa kuten Pellavamarkkinoilla ja Padasjoen sahtimarkkinoilla sekä yksityisten ja yhteisöjen tilaamiin juhliin. Juhannus on sahdin kulta-aikaa, ja kesäkuukausien ohella joulun seutuna on myyntipiikki. Myymme sahtia myös maailman messuilla, mutta siellä sillä on lähinnä mainos- ja brändiarvoa, se on kuriositeetti, joka avaa kielenkannat.”
Valtaosa Lammin Sahdin liikevaihdosta tulee tapahtumista, ennen kaikkea Pekan perustamasta SOPP- eli Suuret Oluet – Pienet Panimot -tapahtumakiertueesta, joka aloitti Lahden satamassa vuonna 2003. SOPP on perustettu pienpanimoiden markkinoinnin ja myynnin edistämiseksi ja se ulottuu kesäkuukausina ympäri maan. Kävijöitä on ollut viime vuosina, ennen koronaa, yli 60 000. Tapahtumiin liittyvä iso myyntiartikkeli on eri pienpanimoiden tuotteita sisältävä maistelupakki, joka on myynnissä esimerkiksi K-ryhmän kaupoissa. Nyt painossa on kartonkipakkauksesta vientiversio, sillä maistelupakki alkaa matkata myös maailmalle.
Täytyy olla intoa kehittää toimintaa
Pekka antaa ohjeeksi nuoremmilleen, että aktiivisuus ja uusien ideoiden kehittäminen kannattaa. Pitää olla myös avoin ja mennä ihmisten joukkoon. Samalla asenteella jatkavat toimintaa Pekan ja Sirpan lapset. Esikoinen Antti pyörähtää haastattelun aikana katsastamassa olutkokeilujaan. Hän ja veljensä Jouni kehittävät parhaillaan uusia oluita kesämarkkinoille. Kokeilussa on kymmenkunta olutta, muun muassa vehnä- ja porter-oluita.
Lammin Sahti siis laajentaa juomavalikoimaansa poikien oluilla. Entisessä karjakeittiössä kypsyvä, sahtipohjainen Spirit of Sahti -viski sen sijaan on isä-Pekan vuodesta 2014 kehittämän reseptin hedelmä ja viskipannu on vielä hänen hoidossaan.
”Juoma vaatii vähintään kolmen vuoden kypsytyksen tammitynnyreissä ja on ainutlaatuinen tuote koko maailmassa. Viskimme on – tietenkin – sahdista tislattua ja sisältää ohraa ja pikkaisen ruista, niin kuin lammilaiseen sahtiin kuuluu.”
Uudet oluttuotteet vaativat uudistamista myös toimitiloilta ja tekeillä on iso remontti: olutpanimo perustetaan entiseen heinälatoon. Miten on, malttaako eläkkeellä oleva Pekka jättää olutbisneksen kokonaan pojilleen?
”Kyllä uudet oluet ovat heidän juttunsa. Saan minä kuitenkin olla mukana kehitysryhmässä ainakin sivustatukijana, sahdinkeittäjänä ja maistajana. Vain hyvät neuvot kuulemma kelpaavat.”
Teksti: Irma Capiten, Vauhtikynä.