Kotimaista vegetuotetta etsimässä

Usein puhutaan kovaan ääneen lihan alkuperästä ja suositaan valinnoissa kotimaisia tuotteita. Mutta entä silloin kun perhe päättääkin korvata osan liharuuista kasviperäisellä proteiininlähteellä, unohtuuko tuotteen alkuperä ja kotimaisuus?

Yhä useampi suomalainen valitsee kaupassa käydessään lihan sijasta lautaselle kasvikunnan proteiinilähteen. Kysynnän kasvaessa myös valikoima on parin viime vuoden aikana laajentunut huimasti. Enää ei kasvisruokaa tekevän tarvitse tyytyä pelkkään mauttomaan tofuun tai liotettuihin linsseihin. Kasvikunnan valkuaista valittaessa on hyvä muistaa myös tuotteen alkuperämaa. Valitessasi suomalaisista raaka-aineista valmistetun tuotteen tiedät:

  • miten se on tuotettu-Suomen puhdas maaperä, vesi ja ilma sekä kasvinsuojeluaineiden vähäinen käyttö takaavat tuotteen puhtauden ja terveellisyyden
  • tuotanto on valvottua ja vastuullista- joka takaa tuotteen turvallisuuden, jäljitettävyyden ja eettisyyden
  • lähellä tuotettu- pienempi hiilijalanjälki lyhyen kuljetusmatkan ansiosta
  • tuet suomalaista työtä-etenkin lähiruoan käyttö edistää paikallisen maataloustuotannon säilymistä

Mitä kasviproteiini vaihtoehtoja suomalaisista raaka-aineista sitten oikein on tarjolla?

Kuluttajan kaupassakäyntiä helpottamaan on lähes jokaiseen isompaan tai pienempään markettiin ilmestynyt vegeosasto. Valikoima on laaja ja tottumaton kasvipohjaisten tuotteiden käyttäjä hämmentyy helposti nykyvalikoiman edessä. On tempeä, härkäpapua, nyhtökauraa, soijarouhetta, seitania, tofua, kikherneitä, linssejä ja hamppua.

Härkäpapu

Mitä tuotteita siitä härkäpavusta sitten on tehty. Beanit toi vuonna 2017 markkinoille härkäpavusta valmistettuja tuotteita, joiden olomuoto ja ulkonäkö muistuttaa tarkoituksellisesti jauhelihaa. Ulkonäkö luo asiakkaalle mielleyhtymän raaka-aineeseen, jota on totuttu käyttämään jokapäiväisessä ruuanlaitossa. Härkis-tuotteet valmistetaan suomalaisesta härkäpavusta sekä

Euroopassa tuotetusta ja valmistetusta herneproteiinista. Beanitin tuotantotehdas sijaitsee Kauhavalla Pohjanmaalla. Härkäpapua tehtaalle tuotetaan lähialueen pelloilla, mutta osa tuotettavasta härkäpavusta kasvatetaan myös täällä meillä Hämäläisillä maatiloilla.

Herne

Jalofoodin valmistama Tempe tehdään Tammisaaressa suomalaisista luomuherneistä. Voiko tästä paremmaksi enää pistää, luomua ja kotimaista! Tempe on fermentoimalla valmistettu helposti sulava proteiini, joka tehdään yleensä pavuista. Herne tempen lisäksi Jalofoodin valikoimista löytyy myös suomalaisesta luomuhärkäpavusta ja tattarista valmistettu versio. Sen kiinteä koostumus muistuttaa pitkälti soijapavuista valmistettua tofua. Tempe ponnistaa alun perin Kanta-Hämeen Lammilta. Palkuainen Oy myi liiketoimintansa Jalofoodille vuonna 2016.

Soijapapu

Saman yhtiön eli Jalofoodin valmistamat Jalotofu tuotteet puolestaan syntyvät Eurooppalaisista luomusoijapavuista. Voiko tätä raaka-aine valintaa moittia, sillä Suomessa soijan tuotanto on vielä kokeiluasteella. Vuonna 2017 soijan viljelyala Suomessa oli vain noin 2,5 hehtaaria.

Vehnäproteiini

Joulukinkku seitanista. Kun on joulu, halutaan kinkku, kasvisversiota suosiessa käännytään yleensä seitanin puoleen. Seitan on vehnägluteiinista valmistettu ulkonäöllisesti ja rakenteelta ehkä eniten lihaa muistuttava elintarvike. Vehnää meillä suomalaisilla pelloilla viljellään joka vuosi satoja miljoonia kiloja, mutta mikään suomalainen yritys ei valmista vehnäproteiinia teollisessa mittakaavassa, jolloin sitä voitaisiin käyttää esimerkiksi seitanin valmistukseen. Tähän samaan ongelmaan on törmännyt mm. vegekebabista tunnettu Vöner, jonka toimitusjohtaja Siva Parlar kertoo yrityksen etsivän jatkuvasti tahoa, joka alkaisi valmistaa heille kotimaista vehnäproteiinia kotimaisesta vehnästä.

Kauraproteiini

Vuonna 2015 huimaan suosioon nousut Nyhtökaura valmistetaan nimensä mukaisesti kauraproteiinista- ja leseestä sekä herne- ja härkäpapuproteiinista ja kasviöljyistä. Nyhtökaura valmistetaan Järvenpäässä, mutta valitettavasti tuotteen valmistajan Gold&Greenin verkkosivuilla kerrotaan kauran tulevan pohjolasta. Maininta ”Pohjolan kaura” ei vielä takaa 100 %:ta suomalaisen kauran käyttöä tuotteessa. Kauraa ja härkäpapuja ostetaan siis vaihtelevasti sekä Suomesta että Ruotsista.

Hamppu

Hamppu on vielä monille aika tuntematon kasviproteiinin lähde. Tämä yksi Suomen vanhimmista viljelykasveista on nyt tekemässä kovaa paluuta ja valtaamassa paikkaansa muiden kasviproteiinituotteiden joukosta. Hämeen Hausjärvellä sijaitsevassa Foodfarmin tehtaassa prosessoidaan hampunsiemenistä raaka-ainetta elintarvikeyrityksille tuotteiden jatkojalostukseen. Tällä hetkellä peruskuluttaja voi löytää mm. Hämeessä viljeltyä hamppua puristettuna hamppuöljyksi lähimarketin hyllyltä HamppuFarmi-tuotemerkillä.

Niin kuin edellä huomattiin, moni kasviproteiinituote valmistetaan useammasta eri valkuaislähteestä. Eri raaka-aineet tukevat ja täydentävät toisiaan. Osassa tuotteita kaikki raaka-aineet on onnistuttu hankkimaan kotimaisena, mutta toisissa tuotteissa vain pääraaka-aine on Suomesta. Esimerkiksi herneproteiini, jota käytetään valtaosassa kasviproteiinituotteita, joudutaan hankkimaan ulkomailta. Vaikka hernettä tuotetaankin Suomessa, puuttuu meiltä sitä jalostava yritys.

Valveutuneen kuluttajan valinnat eivät ole helppoja. Kasvisvaihtoehtoja on monia, mutta jos haluaa valita täysin kotimaisen tuotteen voi sellaisen löytäminen olla hankalaa.

Kuvat: K-Citymarket Hämeensaari Hämeenlinna, Veera Ollikkala