Iloranta, Hauho

Kesällä 1937 Hauhon Rukkoilan kylässä oli vilkasta, sillä kylässä filmattiin Suomen ensimmäistä Niskavuori-elokuvaa, ”Niskavuoren naisia”. Filmiväki asui kylän maataloissa kuvauksen ajan. Elin Iloranta väkineen piti huolta näiden vieraiden hyvinvoinnista.

Hämäläisen talon emännälle vieraiden passaaminen rahasta oli uusi kokemus ja tuntui aluksi oudolta. Omasta pellosta, kasvimaasta, metsästä, laitumen laidalta ja navetasta sai ainekset tuhtien ja aitojen hauholaisten ruokien pohjaksi. Naisten taidoilla saattoi siis tuoda lisätuloja maatilalle. Siitä kesästä alkoi kuitenkin uusi luku Ilorannan historiassa, sillä vieraat saapuivat kesä toisensa jälkeen. Ilorannasta oli tullut kesävierastäysihoitola ja leskeksi jääneestä isoäidistä yrittäjä.

Annikki ja Armas Iloranta ottivat vastuun maatilasta ja täysihoitolasta 1945 Vuonna 1978 Iloranta siirtyi seuraavalle polvelle Leenalle ja Mikolla. Nyt Ilorannassa vieraista pitää huolta neljännessä polvessa Samu.

Kahdeksankymmentä vuotta Ilorannassa on huolehdittu kaupunkilaisista vieraista. Kesästä toiseen on keitetty, paistettu, leivottu, savustettu, kuivattu, hillottu ja halstrattu. Iloisin mielin on valmistettu hyviä aterioita odotetuille vieraille tarjottavaksi. Vieraat palasivat vuodesta toiseen, jokaisella heistä oli oma suosikkihuoneensa, jopa oma pöytänsä ruokasalissa. Osa vieraista viipyi koko kesän, osa muutaman viikon, nykyvieraat viikon tai viikonlopun, mutta useamman kerran vuodessa.

Elinin perintö näkyy yhä Ilorannan ruokapöydässä, joka tarjoaa parastansa kesäisin ja talvisin, syksyn myrskyissä ja kevätauringossa, arkena ja pyhänä. Ilorannassa ajatellaan, että kokonaisvaltainen hyvinvointi on istumista valmiiseen ruokapöytään, jossa on isännän savustamaa kalaa, tuoretta vastaleivottua leipää, itse tehtyä kotijuustoa, hämäläisiä herkkuja kuten mokkoa sekä muuta maistuvaa lähiruokaa. Ilorannassa hyvällä ja maukkaalla ruoalla on pitkät perinteet paikan historiassa. Käytössä on edelleen reseptejä, jotka ovat olleet Ilorannan käytössä jo ammoisina aikoina. Uusia ruokia kehitetään rinnalle, mutta Elin-isomummon reseptit ovat yhä säilyttäneet suosionsa herkkupöydässä.

Ilorannassa ollaan syystäkin ylpeitä siitä, että he voivat kertoa ruokien alkuperän tarkkaan. Suppilovahverot on poimittu Mäyränkallion kupeesta, sienisalaatin rouskut Ruokovuoresta. Hirvi on kaadettu Kalkkivuoressa ja maa-artisokat kasvaneet Satorannan yrttipuutarhassa. Perunoiden aromi on peräisin Tuittulan hiekkamailta ja mansikoiden Kyllönjoen pelloilta.

Herkkupöytä ei Ilorannassa rajoitu vain salin ruokapöydän ääreen. Herkutella voi myös laavulla nuotiolla tikkupullan tai lettujen kera. Riihessä järjestetään juhlavampia illallisia ja ruoan ympärille voidaan rakentaa myös erilaisia teemoja, kuten rautakauden ruokajuhlat, syksyn kekripidot tai niskavuorelaiset illalliset, jotka ammentavat tarinansa suoraan Ilorannan historiasta.

Myös ruoan pyytämiseen ja valmistamiseen saa halutessaan osallistua. Loppukesän ja alkusyksyn rapuretket Ilorannan lautalla, rosvopaistin valmistaminen rantamäen viikinkikylässä tai öinen madepilkki sydäntalvella antavat ihania elämyksiä ja muistoja.

Tutustu Ilorannan ohjelmiin ja sukella menneeseen hämäläiseen ruokakulttuuriin. Maatalon perinteet, kuten kalastus, lähiruoka ja luonnon antimet, ovat edelleen osa Ilorannan herkkupöytää. Isomummon aikaiset reseptit ja itse leivotun ruisleivän kymmeniä vuosia vanha juuri ovat innoittaneet Ruisleipää ja kalaretkiä –ohjelmaan. Pääset itse leipomaan ruisleivän ja valmistamaan hämäläistä kotijuustoa. Voit kokea kala- ja rapupyydyksiä sekä omin käsin perata ja paistaa saaliin.

Ilorannan tarinoita – Rapuretkelle aamuisin

Yhteystiedot

Samu Lescelius
samu@iloranta.fi
p. +358503437770
Rukkoilantie 129, 14700 HAUHO

Verkkosivut: https://iloranta.fi/
Facebook: Iloranta
Instagram: ilorantahauho