Hämeen päättäjävierailuilla päästiin tutustumaan kahteen hyvin samanlaiseen, mutta erilaiseen tilaan

Syyskuussa Kanta- ja Päijät-Hämeen kansanedustajat sekä maakunta- ja kuntapäättäjät kutsuttiin kuulemaan ja keskustelemaan maa- ja metsätalouden ilmastotoimenpiteistä kahdelle hämäläiselle maatilalle. Aamupäivän agendalla oli muun muassa asiaa siitä, mitä ilmastotoimia maatiloilla tehdään jo nyt, miten hämäläistiloilla huolehditaan ympäristöstä ja sen monimuotoisuudesta, mitä on kestävä ruoantuotanto, miten hämäläismetsät vastaavat ilmastohaasteisiin ja miltä näyttävät maatilojen hiilitaseet. Päivän ohjelma toteutettiin MTK Hämeen ja Ruokaviesti -hankkeen toimesta.

 

Yksikään tila Suomessa ei ole samanlainen tai toimi samalla tavalla, vaikka sillä olisi saman verran viljelyalaa, metsää ja eläimiä kuin naapuri tilalla. Miksi näin?

Jokainen maatila on oma yksikkönsä, jolla on erilaiset rakennukset, koneet, pellot sekä muu ympäristö. Lisäksi jokaisen tilan pitäjän kiinnostukset ovat hyvin erilaisia. Tämä on maatalouden kannalta hyvä asia, sillä tarvitsemme kestävään tulevaisuuden ruoantuotantoon erilaisia tiloja ja toimintatapoja. Syyskuussa hämäläiset kuntapäättäjät ja kansanedustajat kutsuttiin vierailemaan peräkkäisillä viikoilla Kanta- ja Päijät-Hämeeseen emolehmätiloille.

Kanta-Hämeessä vierailtiin Otto Paakkalan ja Susanna Valtosen Hirvilammen luomu tilalla Hämeenlinnassa. Oton ja Susannan tavoitteena on kasvattaa luomunaudanlihaa eläinten hyvinvointi, ympäristö ja kestävyys toiminnan kulmakivinä. Tilan toiminta on alkanut puhtaiden angusten ja simmentalien hankinnalla, mutta tilan tavoitteena on risteytyskarja, jotta eri rotujen parhaita ominaisuuksia pystytään hyödyntämään mahdollisimman hyvin lihantuotannossa.

Tilalla asustaa tällä hetkellä 81 nautaa, viljelyksessä on reilu 70 hehtaaria nurmea. Lehmien ruokinta perustuu nurmirehuun eli säilörehupaaleihin tai laitumeen, jonka lisäksi lehmille on tarjolla kivennäistä ja vettä. Tilan lehmät poikivat kerran vuodessa keväällä. Emot hoitavat vasikoitaan syksyn vieroitukseen asti, jolloin vasikat ovat 6–8 kuukauden ikäisiä. Sonnivasikat myydään sonnikasvattamoon loppukasvatukseen, osa lehmävasikoista jää kotiin ja osa myydään muille emolehmätiloille tuleviksi emoiksi.

Päijät-Hämeessä vierailtiin Teuvo ja Sari Jussilan Vedenpään tilalla Heinolassa Vierumäellä. Tilan tavoitteena on tuottaa pihvikarjan vasikoita jatkokasvatukseen. Lisäksi tilalla tuotetaan hernettä, vehnää ja kauraa teollisuudelle. Tilan toiminnan kulmakiviä ovat tehokkuus, eläinten hyvinvointi sekä oma hyvinvointi.

Tilalla asustaa tällä hetkellä noin 80 nautaa ja viljelyksessä tilalla on 96 hehtaaria. Tilan pelloista noin puolet ovat vuosittain nurmella ja talviaikainen kasvipeitteisyys on 100 %. Lehmien ruokinta perustuu pääosin nurmirehuun. Tilan lehmät poikivat kerran vuodessa, keväällä. Emot hoitavat vasikoitaan syksyn vieroitukseen asti, jolloin vasikat ovat 5–7 kuukauden ikäisiä. Vieroituksen jälkeen vasikat myydään loppukasvatukseen toiselle tilalle. Osa lehmävasikoista jää tilalle kasvamaan tuleviksi emoiksi.

Molemmilla tiloilla kiinnitetään vahvasti huomiota ympäristöön ja sen monimuotoisuuteen, mutta käytössä on erilaisia ”työkaluja”

Hämeenlinnalaiset Susanna ja Otto nostavat esille ympäristön monimuotoisuuden lisääntymisen nautojen tilalle paluun myötä tulevaisuuden suunnaksi. Vuonna 2019 lehmien saapuessa laiduntamaan, pääskyset palasivat tilan maille. Vuonna 2020 tilalle saapuivat myös kottaraiset. Viimeisten vuosien ajan on tilan peltojen aukealla onnistuneet kaikki kolme tuulihaukkojen pesintää niin, että parhaana vuonna maailmalle on rengastettu 18 poikasta.

Eläinten hyvinvoinnin ollessa tärkeä osa tilan toimintaa, nousee laidunnus tilan toiminnan keskiöön. Vuonna 2020 lehmät laidunsivat 162 päivää. Laiduntamisella halutaan parantaa lehmien hyvinvointia ja lisätä niiden myönteistä vaikutusta luonnon monimuotoisuudelle. Luomutuotantoon sitoutuneena tilan peltojen lannoitus perustuu lantaan.

Vieraslajeja torjutaan tilan ja sen ympäristön alueelta kitkemällä ja niittämällä. Tilalla osallistutaan ja kokeillaan mielellään erilaisia ja uusia viljely- ja toimintamenetelmiä, joiden avulla viljelyn ja maatalouden ympäristöjalanjälkeä voidaan pienentää. Kokeiluiden on oltava pidemmällä tähtäimellä taloudellisesti kannattavia. Laidunnuksen avulla tilalla on havaittu erilaisten pölyttäjien ja selkärangattomien lisääntyminen alueella. Tila on osallistunut useampaan tutkimukseen, joiden tuloksia odotetaan parhaillaan.  Tilalla pyritään pitämään kaikki pellot kasvipeitteisinä läpi talven.

Vierumäkeläiset Sari ja Teuvo pitävät tilalla luonnon monimuotoisuudesta huolehtimista metsissä ja maatalousympäristöissä on osa normaalia maa- ja metsätaloutta. Lahopuun määrän lisääminen ja peltojen viljelykierron monipuolisuudesta huolehtiminen ovat esimerkkejä käytännön toimista luonnon hyväksi. Peltojen viljelykierto on ollut aina osa tilan toimintaa.  Nyt nurmella on viljelyalasta n. 50 %. Lopuissa kasvaa vehnää, kauraa ja hernettä myyntikasviksi. Nurmet uudistetaan syksykesällä, niin, että talvella kasvipeitteisyys on yleensä 100 %. Vieraslajeja tilalla torjutaan omilta ja ympäristön alueelta kitkemällä, niittämällä ja kemiallisesti.

 

Tilalla viljellään maanrakenne ja vesitalous edellä, peltojen ojitukseen on panostettu. Paljon konetyötä vaativat kiviset mutkat yms. ovat sopimusnurmella tai maisemakukkana. Eli ei käytetä tuotant opanoksia sinne, mistä ei tule kunnon satoa tilasta riippumattomista syistä. Liittymiä pelloille monelta suunnalta pellon tiivistymisen vähentämiseksi.

Tilalla metsät ovat merkittävä hiilinielu, jota aktiivinen ja kestävä metsätalous turvaa. Metsien pitäminen tuottavina ja uudistamisesta huolehtiminen varmistaa sen, että metsät sitovat enemmän hiiltä kuin niistä vapautuu. Metsien kasvukunnnosta huolehditaan niiden hoidolla. Tilalla lämmitysmuotona puu ja ilmalämpöpumppu. Aurinkopaneelit ovat tulossa, kun niiden alle jäävät katot saadaan uusittua.

Traktoreissa on ajo-opastin, jolla voidaan välttää päällekkäinen ajoa peltotöissä. Ei myöskään mene kasvinsuojeluainetta päällekkäin kuin yhden kerran, samoin lannoitteitta. Tilalla pyritään hyödyntämään Lean -johtamismallia ja sen työkaluja, jolloin kaikki asiat ovat paikallaan ja tulevat työtehtävät listattuna. Tilalla laidunnetaan koko laidunkauden ajan (toukokuusta lokakuuhun). Lisäksi lehmät ulkoilevat talvella muutaman kerran viikossa.

Mitä terveisiä tilat kertoivat päättäjille?

Päättäjävierailuilla molemmat tilat viestivät tarvetta pidempijänteisellä päätöksenteolla, jotta tiloilla olisi mahdollisuus tehdä tulevaisuuteen suuntautuvia pidempi aikaisia investointeja luottaen politiikan jatkuvuuteen. Tilaisuuksissa esiteltiin myös tiloille lasketut hiilitaseet, jotka olivat molempien tilojen osalta negatiiviset, kun tilojen pellon ja metsän hiilensidonnan lisäksi laskettiin mukaan satoon sitoutunut hiili. Tilojen laskelmat voit katsoa mukana olevista liitteistä.

Tilojen välillä vallitsi myös kiinnostus ruoantuotantoon tulevaisuudessakin, sekä kestävien ympäristön tilaa parantavien tutkittujen ratkaisuiden mukaan ottaminen jo nyt käytössä olevien toimenpiteiden rinnalle. Ratkaisut tulee kuitenkin olla kannattavia toteuttaa, joten kotimaisen ruoantuotannon edellytykset säilyvät.

 

Hirvilammen luomu, päättäjävierailut

Vedenpään tila, päättäjävierailut

 

 

Kirjoittanut

Susanna Valtonen
MTK Häme ry, Ruokaviesti -hanke