Hämeen maataloustuotanto lukuina

Hämäläinen ruokatuotanto on kuin läpivalaisu suomalaiseen ruokaan. Alueemme on vanhaa maanviljelysseutua, jossa viljelyolosuhteet ovat Suomen olosuhteissa parhaimmillaan. Keskeinen sijainti lähellä etelän kasvukeskuksia luo erinomaiset edellytykset ruuantuotantoon. Maatalouden lisäksi Kanta- ja Päijät-Hämeessä on vahvaa elintarvikejalostusta.

Hämeen ELY-keskuksen alueella oli 3436 maatilaa vuonna 2018. Keskimäärin peltoa oli hämäläistiloilla oli 54 hehtaaria. Samanaikaisesti, kun tilojen lukumäärä vähentynyt, keskimääräinen tilakoko on kasvanut. Vuonna 2010 maatiloja oli vielä 4487 ja ja keskimääräinen peltoala oli 42,6 hehtaaria.

Yli kolme neljäsosaa tiloista harjoittaa päätuotantosuuntanaan kasvintuotantoa. Tärkeimmät viljelykasvit ovat kaura, mallasohra, rehuohra ja kevätvehnä. Etenkin mallasohran viljelyssä Hämeen rooli on kansallisesti merkittävä. Koko maan mallasohran viljelyalasta yli neljännes tuotetaan Kanta- ja Päijät-Hämeessä. Öljykasveista rypsin ja rapsin viljelyala vuonna 2018 oli 7400 hehtaaria. Erikoiskasveista kuminaa viljeltiin vajaalla 3000 hehtaarilla.

Maitotiloja oli vuonna 2018 Hämeessä 316, lihanautatiloja 119, sikatiloja 31, siipikarjatiloja 10 ja lammas-, vuohi- ja hevostiloja 149.

Lähde: Luke/maataloustilastot 2018. Hämäläisestä maataloustuotannosta kertovat julisteet on tehty vuonna 2018 ja niissä tuotantoa kuvaavat luvut perustuvat vuoden 2017 tietoihin. Julisteita voi tilata.