Hämeen maatalous 2020 – katsaus

Hämeen maatalous 2020 koosteen voit ladata: Hämeen maatalous vuonna 2020, 27.5.2021

Vuonna 2020 Hämeessä oli 3 266 maatilaa. Vuodesta 2019 tilojen määrä väheni 2,8 % eli 94 kappaletta. Tilojen määrän lasku jatkaa valtakunnallista noin 5 % lasku suuntaansa (kts dia. 31).  Vuoden 2019 ja 2020 välissä hämäläisten tilojen keskikoko kuitenkin nousi 2 hehtaaria. Tämä on myös vallitseva suunta. Hämäläisen tilan keskikoko on 57 hehtaaria, mikä on 7 hehtaaria koko maan keskiarvoa suurempi. Tilakoko kuitenkin kasvaa Hämeessä hiukan muuta maata hitaammin. Viljelijää kohden käytettävissä olevia hehtaareja on eniten Riihimäellä 82,9 ha ja vähiten Lopella 37,2 ha. Pinta-alaltaan suurimpia maatalouskuntia Hämeessä ovat Hämeenlinna, Orimattila ja Hollola, kun taas pienimpiä Heinola, Padasjoki ja Riihimäki.

Viljelijöiden keski-ikä on jo usemman vuoden pysynyt paikallaan, ollen edelleen 53 vuotta. Tuotantosuuntajakaumalla nuorinta tuotantosuuntaa edustavat sianlihantuottajat, joiden keski-ikä on 48 vuotta. Perheviljelmä on edelleen kiistatta suosituin yritysmuoto maatiloilla.

Luomu pinta-ala, jolta korjattiin vuonna 2020 satoa, oli noin 12 200 hehtaaria eli 7,3 % viljellystä pelto pinta-alasta. (luomussa viljeltävä pelto pinta-ala on noussut, mutta hehtaari määrä laskenut, siilä Iitti liittyi Päijät-Hämeeseen.) Pinta-alan nousu lähes 1 000 hehtaa

Keskiverto hämäläinen maatila:

  • Viljelee 57 ha maata
  • On 53 vuotias
  • 66 % viljaa, loput 34 % muita kasveja.
  • 51 ha metsää.
  • Yrittäjätulo 17 500 €, 6,7 € palkkaa /työtunti.
  • Kanattavuuskerroin 0,42.

Maatalousmaan jakautuminen

Vuonna 2020 Hämeessä oli käytössä 184 900 hehtaaria maatalousmaata, josta viljelyksessä oli 166 500 hehtaaria. Hämeen maatalousmaa jakaantuu 21 kuntaan, jotka ovat keskenään hyvin erilaisia. Myös viljelykasvien ja kotieläinten määrässä on suuria alueellisia eroja. Kuusi suurinta kuntaa viljelevät yli puolta Hämeen maatalousalasta. Kasvinviljely on yli 70 prosentilla tiloista päätuontaosuunta. Kotieläintalous noin 25 % ja sekatuotanto noin 5 %. Peltokasvien osalta käytössä ollut viljelyala jakaantui hyvinkin samaan tapaan kuin aikempina vuosina:

  • Kaura 37 700 ha
  • Säilörehu 27 000 ha
  • Rehuohra 24 900 ha
  • Mallasohra 21 200 ha
  • Kevätvehnä 19 700 ha
  • Kesantoala 16 700 ha
  • Muut viljelykasvit 16 400 ha
  • Kuivaheinä 6 400 ha
  • Laidun 3 600 ha
  • Syysvehnä 2 700 ha
  • Syysruis 2 300 ha
  • Siemenheinä 2 100 ha
  • Seosvilja 1 100 ha
  • Muu käytössä oleva maatalousmaa 1 300 ha
  • Tuorerehu 800 ha
  • Muut viljat 300 ha
  • Kevätruis 100 ha