Suomen suurimmat rapujuhlat 21.8. – tule mukaan!

Tiesitkö, että noin puolet koko Suomen rapusaaliista on kotoisin Hämeen maakunnasta. Tämä on poikkeuksellista, sillä vastaavaa tilannetta ei muiden kala-, äyriäis- tai riistalajien osalta maakunnastamme löydy. Kanta-Häme julistautuikin vuonna 2010 koko Suomen rapumaakunnaksi, ja siitä lähtien Hämeessä on kruunattu vuosittain uusi rapukuninkaallinen (vuodesta 2019 alkaen rapusuurlähettiläs). Elokuussa 21. päivä juhlitaan Suomen suurimpia rapujuhlia – tule mukaan!

Ravustuksen historiaa Hämeessä

Vanajanselkä on aina ollut tärkeä rapuaitta, ja esimerkiksi Hattulan Retulassa ovat useat ammattikalastajat saaneet merkittävän osan tuloistaan rapujen pyynnillä, ja saavat vielä tänäkin päivänä.

Ensimmäiset yhteydenotot rapujen hankkimiseksi Suomesta, tulivat Pietarista jo 1840-luvulla ja suuri rapuaika koitti, kun Pietarin rata valmistui vuonna 1870. Pietarilaiset innostuivat rapukestien viettoon ja hankinta-alue ulottui pian koko Kanta-Hämeeseen. Kun rataa vielä puolenkymmentä vuotta myöhemmin jatkettiin Hämeenlinnasta Tampereelle, tuli Kokemäenjoen vesistöstöstä maamme paras rapualue, sopivan kuljetusmatkan päässä Pietarista.

Pietarin ja Keski-Euroopan, lähinnä Berliinin, rapukauppa alkoi vetää.
Huippuvuonna 1900 Suomesta vietiin 15 miljoonaa rapua, kun koko saalis oli n. 20 miljoonaa rapua. Parhailla ravustusseuduilla, kuten Tyrvännössä, oli pyytäjiä pitäjää kohti satoja.

Ravulle oli määrätty alamitta, 9 cm ja nimismiehet velvoitettu tätä valvomaan. He saattoivatkin mittauttaa rautateiden risteysasemilla vientierän kaikki ravut ja takavarikoivat alamittaiset. Näin esimerkiksi Vanajaveteen kannettiin vuosittain tuhansittain alamittarapuja Hämeenlinnan rautatieasemalta.

Tuhansia rapuja yössä pyytänyt ravustaja saattoi saada koko vuosiansionsa muutamassa viikossa. Esimerkiksi Sääksmäeltä löytyi tieto, jonka mukaan ravustus oli niin rahakasta puuhaa, että se voitti kaikki ansiotyöt. Silloin oli miehiä, jotka ravustivat ravustuskauden, eikä talvella tarvinnut tehdä mitään! Ravustuksesta saatu palkka nousi täällä hyvillä apajilla yli kaksikymmenkertaiseksi verrattuna rengin päiväpalkkaan.

Tässä valossa onkin helppo ymmärtää E. Hirvirannan tallentama tyrväntöläisen ravustajan toteama viime vuosisadan alusta; ”kyllä se olis niinko jokin aarreaitta olis auennuk kun ravustus alkoi”.

Kuten tunnettua, rapuruton saapuminen tuhosi taloudellisesti merkittäväksi nousseen viennin. Rutto saapui Italiaan Amerikasta tuoduista ravuista ja sieltä se levisi Puolan ja Venäjän kautta Suomeen. Ensimmäisen kerran ruttoa tavattiin Suomessa 1893 Karjalan Pyhäjärven pitäjän järvissä. Hämeen Sanomat kirjoitti 1909 rapuruton leviämisestä koko Kokemäenjoen vesistössä.

Toinen laajamittainen ruttoaalto 60 –luvulla lopetti sitten jokiravun pyynnin, ja 90 –luvulta alkaen onkin pyydetty Suomeen kotiutettua täplärapua. Vanajaveteen täplärapu kotiutettiin 1980 -luvun loppupuolella, ja vuodesta 1989 tvuoteen 2007 täplärapua istutettiin vuosittain Vanajaveteen. Tänä päivänä täplärapua vieraslajina ei saa istuttaa eikä edes siirtää.

Ravustus päästiin aloittamaan uudelleen Vanajanselällä 1990 -luvun lopulla. Varsinainen kaupallinen ravustus alkoi 2000 -luvun alussa, ja saalis vaihtelee vuosittain sääoloista riippuen, 100 000 yksilön kieppeillä.

Kirjoittaja: Mika Soramäki

Rapusuurlähettiläs

Historiaansa viitaten, Kanta-Häme julistautui vuonna 2010 Suomen rapumaakunnaksi. Siitä lähtien Hämeessä on vihitty vuosittain, hyvän ruoan, ja erityisesti rapujen ystävänä tunnettu henkilö rapukuninkaalliseksi. Vuodesta 2019 rapukuninkaallisen tehtävä muotoiltiin uudelleen rapusuurlähettilään tehtäväksi.

Rapusuurlähettilään titteli kuvaa aiempaa paremmin keulakuvaan kohdistuvia toiveita ja odotuksia: suurlähettilään toivotaan aktiivisesti edistävän raputietoutta ja rapujen syöntiin liittyviä kulttuuritapoja.

Rapusuurlähettiläs sitoutuu vuoden aikana vahvistamaan Kanta-Hämeen mainetta rapurikkaana alueena ja edistämään rapujen käytön lisäämistä kaikissa tilanteissa – myös matkailijoiden herkkuaterioina.

Vuoden 2019 rapusuurlähettiläs on Sanni Grahn-Laasonen.

Kunniatehtävässä rapukuninkaallisena ovat aiemmin toimineet:

  • 2018 Esa Erkamo
  • 2017 Juhani Honka
  • 2016 Päivi Rönni
  • 2015 Jukka Muhonen
  • 2014 Kari Viitamäki
  • 2013 Jari Koskinen
  • 2012 Petri Mäkinen
  • 2011 Leena Haavisto
  • 2010 Raimo Honkavuori

Suomen Suurimmat Rapujuhlat 21.8.2020

Osallistu mukaan koko kansan rapujuhlaan!
Järjestä omat rapujuhlat kotona, mökillä, ravintolassa, missä vain ja seuraa uuden rapusuurlähettilään kruunaamista.

Suomen suurimpien rapujuhlien tavoitteena on saada koko Suomi juhlimaan samaan aikaan perjantaina 21.8.2020 klo 18 alkaen. Striimaamme rapujuhlien yhteisaloituksen Youtubeen, jossa muun muassa kruunataan uusi rapusuurlähettiläs.

Lisätietoja tulossa kesän aikana Facebook:

Häme – Suomen rapumaakunta -sivut
Suomen suurimmat rapujuhlat -tapahtuma

#rapumaakunta #rapujuhlat2020 #suomensuurimmatrapujuhlat #tasteofhäme #ruokamatkallahämeessä

 

Rapuillallinen Petäys Resort