Askelmerkkejä hämäläisen ruokasektorin kehittämiselle

Mikä globaalissa, suomalaisessa ja hämäläisessä ruokajärjestelmässä muuttuu ja miten siihen pitäisi reagoida seuraavan 10 ja 20 vuoden aikana? Mitä maatalouden pitäisi tuottaa vuonna 2030? Ja vielä: mitä muutoksia tapahtuu tulevien seitsemän vuoden aikana, kun toteutamme seuraavan EU:n rahoituskauden maatalous- ja maaseutupolitiikkaa? Ennakoida pitäisi, mutta maailma ympärillämme muuttuu yhä vaikeammin ennustettavaksi.

Miten selvitä kasvukauden ääriolosuhteissa?

Kevät ja kesä 2020 ovat olleet monessa suhteessa erikoisia, myös pelloilla. Mitä tähän asteisesta kasvukaudesta voimme taas oppia? Varmaan paljonkin, mutta ainakin sen, että nämä ”ei niin normaalit” kasvukaudet tuntuvat olevan aika yleisiä. Yhtenä isona kysymyksenä tulee entisestään korostumaan se, miten saadaan pellon kosteusolot kasveille kelvollisemmiksi? Toivottavasti loppukasvukausi on paremmin suosiollinen viljelijöille!

Seitsemän hyvää syytä tulla ruokamatkalle Hämeeseen!

Aina jaksan yllättyä ja ihastua siitä, miten paljon meillä täällä Hämeessä onkaan niitä kuuluisia ”piilotettuja helmiä” ja mitä mielenkiintoisempia käyntikohteita, ihan kaiken ikäisille ja lähellä. Maaseudulla ajaessa kannattaa ehdottomasti keventää kaasujalkaa ja varata aikaa spontaaneille pysähdyksille ja vierailuille, lupaan että se kannattaa! Pelkästään hämäläisen ruuan ympärille on helppo listata kymmeniä kohteita, jotka ovat vierailun arvoisia.

Pölyttäjien suojelua ja pölytyspalvelun tutkimusta

Kuluneen kevään aikana on lanseerattu luonnonpölyttäjien pelastamiseksi useampikin kampanja, kuten YLE:n ”Pelasta pörriäinen” tai Maa- ja Metsätalousministeriön ”Hyönteishotellit” osana Kasvinterveys 2020 teemavuotta. Tarhamehiläisten, tai toisella nimellä hunajamehiläisten, tärkeys myös viljeltyjen kasvien pölyttäjinä on tiedetty pitkään. Monet kasvit tarvitsevat hyönteispölytystä menestyäkseen ja tuottaakseen satoa. Pölyttäjien rooli etenkin useiden erikoiskasvien ja hedelmien sekä marjojen viljelyn onnistumisessa on merkittävä.

Kotimaisen kasvivalkuaisen käyttö ammattikeittiöissä, vaikutus hiilijalanjälkeen ja kustannuksiin

Koulutuskeskus Salpauksessa toteutetussa kehittämistyössä haluttiin lisätä kotimaisen kasvivalkuaisen käyttöä Salpauksen opiskelijaravintoloissa. Kehittämistyö oli osa Inno-Ruoka-hankketta, joka kuului Kasvua Hämeessä-hankeperheeseen. Kehittämistyön tuloksena syntyi ruokaohjeita, joissa osa naudanlihasta korvattiin kotimaisella luomuherneellä ja -härkäpavulla.