Ari ja Maarit Ojamäki ovat viljelleet Ojamäen tilaa Lammilla vuodesta 2010. Tila on Ari Ojamäen kotitila, jossa on viljelty perunaa vuodesta 1970, joten vankka kokemus perunanviljelystä kulkee suvussa. Tänä vuonna perunaa on yli 60 hehtaarin alalla. Tilalta voi ostaa multaperunaa, mitä löytää myös ympäri vuoden lähialueen kaupoista Lähiperuna nimellä.
Hämeenkosken Huljalassa Ylisen Viipurintien varresta aukeaa maisema Huljalan Tupala nimiselle tilalle, joka on ollut Laura ja Mika Hämäläisen suvun hallinnassa ainakin vuodesta 1724. Tilan kyytöt tekevät tärkeää työtä laiduntamalla tilan perinnebiotooppeja, jotka ovat maamme uhanalaisimpia luontotyyppejä.
Vuonna 2011 sukupolvenvaihdoksen kokenut Nikkarin Maatila on siirtymässä luomuun vuonna 2020 Viljelijä Saara Kukkosen päätöksestä. Suku on viljellyt tilaa jo vuodesta 1745 saakka.
Jos on lähtöisin ihan keskeltä metsää, syntyy tietynlainen kunnioitus omaa maaperää kohtaan jo ihan luonnostaan. Meidän leivällä on tarina ja olemme siitä ylpeitä. Näin sanoo mainetta ja kunniaa lähiruokafilosofiallaan ja innovatiivisuudellaan pokannut yrittäjä Teppo, Tepi, Ylä-Hemmilä, Asikkalasta.
Kärkölän Järvelässä sijaitseva Aliniityn tilan kehityksen kulmakivinä ovat olleet tilallisten Tomi Kivistön ja Jaana Tolosen mukaan omat arvot; eettisyys, halu tuottaa puhdasta ja maukasta lihaa ja eläimien kunnioitus sekä samalla työllistää itse itsensä.
Sotien jälkeen vaari rupesi myymään ohraa maltaaksi. Neljäs sukupolvi valmistuu pian Mustialan maatalousoppilaitoksesta, kertoo Heikki Mäkelä, Lahdessa sijaitsevan Yli-Mäkelän tilan isäntä vuodesta 2006.
Kinnari on 350 vuotta vanha sukutila, joka sijaitsee Hollolan Vesalassa, viljavainioiden keskellä. Isäntäparin unelmana on säilyttää Kinnarin tila elinvoimaisena sukupolvilta toisille ja toimia osana arvokasta suomalaista puhdasta elintarvikeketjua.
Vuodesta 1722 toiminut Pelto-Seppälän tila sijaitsee Lopen Hunsalassa korkealla mäellä, joka on todennäköisesti ollut saari, aikana, jolloin vedenpinta oli useita kymmeniä metrejä nykyistä korkeammalla. Tänä päivänä tilalla asuu kolme sukupolvea, jotka ovat kaikki tiiviisti mukana tilan jokapäiväisessä toiminnassa.
Yksi isoista haaveistani on, että meillä olisi monipuolinen tila ja että toiminta olisi kannattavaa. Toisaalta toivon ja toisaalta pelkään, että lapseni innostuvat jatkamaan tilan toimintaa. Mutta nyt meillä on ainakin hyvä alku, josta marjatilaa on hyvä kehittää eteenpäin, Outi Koskinen miettii.
