Häme ei ole loistanut ykkösenä luomutuotannon tilastoissa – pikemminkin päinvastoin. Maataloudessa erikoistumiseen lähdettiin täällä varhain, ja kasvintuotantotilojen valikoimiin tulivat mm. sokerijuurikas, peruna, öljykasvit ja siementuotanto. Luomutuotannon tilastojen kärjessä ovat perinteisesti olleet maakunnat missä on vahvaa kotieläintuotantoa, ja nimenomaan karkearehun hyödyntäjiä.
Kevät ja kesä 2020 ovat olleet monessa suhteessa erikoisia, myös pelloilla. Mitä tähän asteisesta kasvukaudesta voimme taas oppia? Varmaan paljonkin, mutta ainakin sen, että nämä ”ei niin normaalit” kasvukaudet tuntuvat olevan aika yleisiä. Yhtenä isona kysymyksenä tulee entisestään korostumaan se, miten saadaan pellon kosteusolot kasveille kelvollisemmiksi? Toivottavasti loppukasvukausi on paremmin suosiollinen viljelijöille!
Aina jaksan yllättyä ja ihastua siitä, miten paljon meillä täällä Hämeessä onkaan niitä kuuluisia ”piilotettuja helmiä” ja mitä mielenkiintoisempia käyntikohteita, ihan kaiken ikäisille ja lähellä. Maaseudulla ajaessa kannattaa ehdottomasti keventää kaasujalkaa ja varata aikaa spontaaneille pysähdyksille ja vierailuille, lupaan että se kannattaa! Pelkästään hämäläisen ruuan ympärille on helppo listata kymmeniä kohteita, jotka ovat vierailun arvoisia.
Tilakoon kasvaessa vitsailtiin aikanaan sadan hehtaarin yksinäisyydellä. Tänä keväänä se on kai turvatekijä. Traktorin koppiin yhtäaikaa tunkevat virukset ovat ihan itse hönkäiltyjä. Vihannesmaalla pohjoistuulen kanssa seurustelussa oleellisin infektioilta mahdollisuuksia vievä suojavaruste on villahousut.
Kuluneen kevään aikana on lanseerattu luonnonpölyttäjien pelastamiseksi useampikin kampanja, kuten YLE:n ”Pelasta pörriäinen” tai Maa- ja Metsätalousministeriön ”Hyönteishotellit” osana Kasvinterveys 2020 teemavuotta. Tarhamehiläisten, tai toisella nimellä hunajamehiläisten, tärkeys myös viljeltyjen kasvien pölyttäjinä on tiedetty pitkään. Monet kasvit tarvitsevat hyönteispölytystä menestyäkseen ja tuottaakseen satoa. Pölyttäjien rooli etenkin useiden erikoiskasvien ja hedelmien sekä marjojen viljelyn onnistumisessa on merkittävä.
Kotieläintiloilla on tulevan kesän rehuntuotanto jo hyvässä vauhdissa. Nurmilohkoilla kierrellään ahkerasti ja seurataan mitä jälleen haastava talvi on tehnyt. Täydennystarvikkeet on tilattu ja saapuneet tilalle. Koneet on huollettu ja viimeisetkin lannoitteet alkavat olla kaikilla tiloilla. Syväjuuriset nurmikasvit ja valkuaiskasvit ajatuksissa kohti kotimaisuuden nostoa itse kukin!
Niin meillä kuin muillakin maatiloilla pyritään tällä hetkellä turvaamaan omaa tuotantoa ja seuraavaa kasvukautta. Hankitaan tuotantopanoksia, selvitetään lomituskuvioita ja yritetään pysyä terveenä, jottei kohta alkava kylvökausi vaarannu. Näin kertoo Susanna Valtonen, nuori ruuantuottaja Hämeestä.
Kanta- ja Päijät-Hämeen alue on yksi 12:sta maaseudun pilottialueesta Euroopassa ja Israelissa, jossa tutkitaan ja testataan tekijöitä, jotka vaikuttavat maaseudun vetovoimaan. Hämeen pilotin toiminta on osa kansainvälistä PoliRural -hanketta, joka saa rahoitusta Euroopan Unionin Horisontti 2020 -ohjelmasta.
Koulutuskeskus Salpauksessa toteutetussa kehittämistyössä haluttiin lisätä kotimaisen kasvivalkuaisen käyttöä Salpauksen opiskelijaravintoloissa. Kehittämistyö oli osa Inno-Ruoka-hankketta, joka kuului Kasvua Hämeessä-hankeperheeseen. Kehittämistyön tuloksena syntyi ruokaohjeita, joissa osa naudanlihasta korvattiin kotimaisella luomuherneellä ja -härkäpavulla.
