Pölyttäjien suojelua ja pölytyspalvelun tutkimusta

Kuluneen kevään aikana on lanseerattu luonnonpölyttäjien pelastamiseksi useampikin kampanja, kuten YLE:n ”Pelasta pörriäinen” tai Maa- ja Metsätalousministeriön ”Hyönteishotellit” osana Kasvinterveys 2020 teemavuotta. Tarhamehiläisten, tai toisella nimellä hunajamehiläisten, tärkeys myös viljeltyjen kasvien pölyttäjinä on tiedetty pitkään. Monet kasvit tarvitsevat hyönteispölytystä menestyäkseen ja tuottaakseen satoa. Pölyttäjien rooli etenkin useiden erikoiskasvien ja hedelmien sekä marjojen viljelyn onnistumisessa on merkittävä.

Kotimaisen kasvivalkuaisen käyttö ammattikeittiöissä, vaikutus hiilijalanjälkeen ja kustannuksiin

Koulutuskeskus Salpauksessa toteutetussa kehittämistyössä haluttiin lisätä kotimaisen kasvivalkuaisen käyttöä Salpauksen opiskelijaravintoloissa. Kehittämistyö oli osa Inno-Ruoka-hankketta, joka kuului Kasvua Hämeessä-hankeperheeseen. Kehittämistyön tuloksena syntyi ruokaohjeita, joissa osa naudanlihasta korvattiin kotimaisella luomuherneellä ja -härkäpavulla.

Ilmastotekoja hämäläisen ruuantuotannon tuella

Suomalaiset haluavat ilmastotoimia. Molemmissa hämäläismaakunnissa on nyt käynnissä ilmastotyö. Ruoka on osa kokonaisuutta. Mitä jos Kanta- ja Päijät-Hämeessä julistauduttaisiin hiilineutraaliksi maidon ja lihan kulutus puolittamalla? Pystyykö hämäläinen ruokajärjestelmä vastaamaan isoihin ruokavaliomuutoksiin? Ei pysty, ainakaan heti, vaikka maataloudessa ja elintarviketeollisuudessa panostetaan nyt paljon hiiliviljelyyn, hiilineutraaliuteen ja kiertotalouteen. Yhteistyöllä tässäkin päästään tuloksiin.