Yritysryhmän yhteinen kehittämishanke sitoo yritykset kehittämään toimintaansa yhdessä ja yksin. Reilussa vuodessa neljä kanta- ja päijäthämäläistä elintarvikealan yritystä kehittivät omaa toimintaansa laadun ja kilpailukyvyn parantamiseksi. Yritykset löysivät itselleen sopivia pakkausmateriaaleja sekä kehittivät uusia tuotteita valikoimiinsa.
Boost Häme -hanke sai myönteisen rahoituspäätöksen aivan Koronaviruskriisin alkuvaiheessa. Hankkeen tavoiteena on auttaa Kanta-Hämeen maaseudun yrityksiä selviämään koronaviruksen aiheuttamasta kriisitilanteesta erilaisilla toimenpiteillä. Missä kaikessa voimme olla avuksi – lue lisää blogista.
Vuosi 2020 on ollut muutosten vuosi. Ja monessa mielessä myös hyvin erikoinen vuosi. Koronapandemia on luonut haasteita, mutta käynnistänyt myös paljon positiivisia muutoksia, jotka ovat eittämättä tulleet jäädäkseen. Miten Ruokaviesti -hankkeen vuosi 2020 on sitten sujunut ja mitä kaikkea siihen on mahtunut – lue lisää blogista.
Julkinen sektori on iso markkinavaikuttaja. Se toimii hankinnoillaan esimerkkinä kestävyyden ja vastuullisuuden toteuttajana ja ohjaa siten tuotantoa. Julkisilla ruokahankinnoilla on myös iso aluetaloudellinen merkitys. Lähi- ja luomuruuan lisäämisestä on puhuttu pitkään. Aloitteita ja periaatepäätöksiä on tehty, mutta silti hankintojen vieminen käytäntöön ei näytä aina onnistuvan linjausten mukaisesti.
Päättymässä oleva ohjelmakausi on maatalouden ja maaseudun kehittämisen osalta pääsemässä keskeisiltä osin tavoitteisiinsa. Elintarvikeyritykset ovat Hämeessä investoineet paljon ja ruokasektori on entisestään vahvistunut. Huolta aiheuttaa kuitenkin maatilojen sukupolvenvaihdosten hiipuminen. Uuden ohjelmakauden valmistelu on parhaillaan käynnissä ja lopulliset linjaukset vielä tekemättä.
Koko luomuketjun vahvuudet ja pullonkaulat on koottu hämäläisen luomun tiekarttaan – julkaisutilaisuus pidettiin 11.11.2020 ajan hengen mukaisesti verkkotapahtumana. Tilaisuuden aikana kuultiin mielenkiintoisia puheenvuoroja luomun käytöstä ja tulevaisuuden näkymistä.
Mikä saa hämeenlinnalaisen perheenäidin ja luokanopettajan Reetta Heinosen suuntaamaan kulkunsa kerta toisensa jälkeen kohti Hämeenlinnan Reko -jakoa, ostaakseen tuotteensa suoraan paikallisilta tuottajilta? Ja mikä lähiruuassa viehettää?
Mikä globaalissa, suomalaisessa ja hämäläisessä ruokajärjestelmässä muuttuu ja miten siihen pitäisi reagoida seuraavan 10 ja 20 vuoden aikana? Mitä maatalouden pitäisi tuottaa vuonna 2030? Ja vielä: mitä muutoksia tapahtuu tulevien seitsemän vuoden aikana, kun toteutamme seuraavan EU:n rahoituskauden maatalous- ja maaseutupolitiikkaa? Ennakoida pitäisi, mutta maailma ympärillämme muuttuu yhä vaikeammin ennustettavaksi.
Häme ei ole loistanut ykkösenä luomutuotannon tilastoissa – pikemminkin päinvastoin. Maataloudessa erikoistumiseen lähdettiin täällä varhain, ja kasvintuotantotilojen valikoimiin tulivat mm. sokerijuurikas, peruna, öljykasvit ja siementuotanto. Luomutuotannon tilastojen kärjessä ovat perinteisesti olleet maakunnat missä on vahvaa kotieläintuotantoa, ja nimenomaan karkearehun hyödyntäjiä.
